Show simple item record

dc.contributor.authorSulkanen, Mimmu
dc.contributor.authorAlasuutari, Maarit
dc.contributor.authorSaranko, Lotta
dc.date.accessioned2021-09-27T08:33:47Z
dc.date.available2021-09-27T08:33:47Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.isbn978-951-39-8859-3
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77912
dc.description.abstractTämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä vuoden 2020 aikana. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmat. Kyselyssä tarkasteltiin lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä kolmessa aikapisteessä: tammikuussa 2020 ennen koronapoikkeusaikaa, huhtikuussa 2020 koronapoikkeusaikana sekä vastaushetkellä eli 16.11.2020–15.1.2021 välisenä aikana. Kuvailevien tunnuslukujen ja suorien jakaumien esittelyn lisäksi aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja χ2 -riippumattomuustestin avulla. Sekä tammikuussa 2020 että vastaushetkellä enemmistö lapsista osallistui varhaiskasvatukseen kunnallisessa päiväkodissa viitenä päivänä viikossa. Useimmilla lapsista hoitojärjestelyt olivat samat tai lähes samat tammikuussa kuin vastaushetkellä. Erona saattoi olla esimerkiksi hoitopaikan muutos johtuen muutosta tai esiopetuksen aloittamisesta. Kevään 2020 aikana Suomessa vallitsivat poikkeusolot ja hallitus suositteli vanhempia hoitamaan varhaiskasvatusikäisen lapsensa kotona 16.3.–13.5. välisenä aikana, mikäli se oli mahdollista. Varhaiskasvatuspaikat pidettiin kuitenkin auki, millä pyrittiin muun muassa takaamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynti. Hallituksen kotihoitosuositus näkyi tutkimuksessamme siten, että enemmistö lapsista jäi väliaikaisesti lyhyt- tai pitkäaikaiselle tauolle varhaiskasvatuksesta kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Yhtäjaksoisen tauon pituus vaihteli suuresti yhdestä neljäänkymmeneen viikkoon keskiarvon ollessa hieman yli 10 viikkoa. Kolmanneksella lapsista ei hoitojärjestelyissä tehty minkäänlaisia muutoksia kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Tyypillisin melko tai erittäin tärkeäksi koettu syy varhaiskasvatuksessa jatkamiselle ilman taukoa poikkeusolojen aikaan oli vanhemman työ tai opiskelu. Muita tärkeäksi raportoituja seikkoja olivat varhaiskasvatuspaikan pysyminen auki, lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen, vanhemman oma halu lapsen käymiseen varhaiskasvatuksessa tavalliseen tapaan ja lapsen tarve aktiiviseen toimintaan. Varhaiskasvatuksesta tilapäiselle tauolle jäämisen melko tai erittäin tärkeäksi syyksi raportointiin useimmin hallituksen antama suositus lapsen jäämisestä kotiin. Muita tyypillisiä syitä lapsen tauolle jäämiseen olivat vanhemman halu pitää lapsi turvassa kotona sekä varhaiskasvatuksesta annettu suositus lapsen kotiin jäämisestä. Useat eri tekijät olivat yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai jatkoiko hän siellä ilman taukoa. Päiväkodista jäätiin perhepäivähoitoa useammin tauolle. Sen sijaan palveluntarjoajien (kunnallinen vs. yksityinen) välillä ei ollut eroa siinä, kuinka moni palvelun piirissä olevista lapsista jäi tauolle. Lapset, joilla oli sisaruksia, jäivät useammin tauolle kuin lapset, joilla ei ollut sisaruksia. Vanhemman koulutus ja työ olivat yhteydessä lapsen tauolle jäämiseen siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapset jäivät muita useammin tauolle. Sen sijaan ammattikoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsille oli muita tyypillisempää jatkaa varhaiskasvatuksessa ilman taukoa. Lisäksi työttömien ja enimmäkseen tai ainoastaan etänä työskentelevien vanhempien lapset jäivät useammin tauolle kuin työpaikallaan työskentelevien vanhempien lapset. Kunnan koronavirustartuntojen ilmaantuvuus oli yhteydessä lapsen jäämiseen tauolle varhaiskasvatuksesta siten, että ilmaantuvuusluvun ollessa 25 tai yli, jäivät lapset muita useammin tauolle varhaiskasvatuksesta. Sen sijaan 10–24 ilmaantuvuusluvun kunnissa jatkettiin muita useammin varhaiskasvatuksessa ilman taukoa. Alle 10 ilmaantuvuusluku ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai ei. Myöskään vanhemman arvio omasta ja lapsensa terveydentilasta tai lapsen tuentarpeisuus eivät olleet yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai ei. Kaikkiaan tutkimuksen kohdelapsilla oli vuoden 2020 aikana 10 erilaista hoitopolkua, kun tarkastelussa huomioitiin tammikuun ja vastaushetken osalta ainoastaan se, oliko lapsi varhaiskasvatuksen piirissä vai ei ja huhtikuun osalta varhaiskasvatuksesta tauolle jääminen, varhaiskasvatuksessa jatkaminen tai kotihoidossa oleminen. Yleisin hoitopolku oli osallistua varhaiskasvatukseen tammikuussa, jäädä sieltä tauolle poikkeusolojen aikaan ja osallistua jälleen varhaiskasvatukseen vastaushetkellä.fi
dc.description.abstractBased on the survey results of the Early Childhood Education and Care and the COVID-19 Pandemic project, implemented by the University of Jyväskylä in cooperation with the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), this sub-report describes the childcare and early childhood education and care (ECEC) arrangements for approximately five-year-old children in 2020. The project funding for the University of Jyväskylä comes from the Ministry of Education and Culture. For THL, the funding is based on a supplementary appropriation granted by the Parliament of Finland for research on the social impacts of the coronavirus epidemic. The survey was carried out at the turn of 2020 and 2021, and its target group comprised parents of children born between 1 October 2014 and 30 September 2015. The survey focused on the arrangement of childcare and participation in ECEC at three different points of time: in January 2020 before the exceptional circumstances due to the coronavirus pandemic, in April 2020 during the pandemic, and at the time of responding to the survey, that is, between 16 November 2020 and 15 January 2021. In addition to presenting descriptive statistics and frequency distributions, the data were analysed using cross-tabulation and the Chi-square test of independence. Both in January 2020 and at the time of responding, most of the children participated in ECEC at a municipal ECEC centre five days a week. For most of them, the care arrangements were similar or nearly similar in January and at the time of responding. Possible changes in ECEC setting could be related to, for example, relocation or the start of pre-primary education. Because of Finland’s lockdown in spring 2020, the Finnish Government recommended that parents look after their children of ECEC age at home between 16 March and 13 May, if possible. However, the early childhood education and care settings remained open to, for example, ensure that parents employed in fields critical for the operation of society could continue to work. The home-care recommendation of the Government was visible in our survey so that the majority of children had a temporary, short- or long-term break from ECEC services during the lockdown of spring 2020. The length of an uninterrupted break varied considerably – from 1 to 40 weeks, the average being slightly over 10 weeks. No changes were made to the care arrangements of a third of the children during the spring 2020 lockdown. Various reasons were reported as fairly or very important for continuing in ECEC without a break during the lockdown. The most typical of these reasons was parents’ work or studies. Other reasons reported as important were that the ECEC setting remained open, parents wanted to support the child’s growth and learning, parents wanted the child to attend ECEC as usual, and children were keen to participate in various activities. The respondents mostly reported the Government’s recommendation for children to stay at home as a fairly or very important reason for taking a temporary break from ECEC. Other typical reasons for temporary breaks were parents’ desire to keep their children safe at home, as well as the recommendation by ECEC providers for children to stay at home. Various factors determined whether a child would have a break from ECEC or continue uninterrupted. Breaks from ECEC centres were more common than those from family day care. Between municipal and private service providers, instead, there were no differences in this respect. Children with siblings remained at home more often than those with no siblings. Parents’ education and work had an impact on children interrupting ECEC: the children of parents with a higher university degree remained more often in home care. Children whose parents had completed a vocational qualification, instead, more typically continued in ECEC with no break. In addition, the children of unemployed parents and parents working mainly or only remotely more often had a break from ECEC than children whose parents worked at the workplace. The incidence of COVID-19 infections in a municipality was connected to children’s breaks from ECEC: when the incidence rate was 25 or higher per 100,000 persons, children more often had a break. In municipalities with an incidence rate of 10–24, instead, children more often continued in ECEC without a break. An incidence rate lower than 10 had no statistical significance in this respect. Furthermore, the parents’ estimate of their own health, their child’s health, or of the child’s support needs was not related to whether or not the child continued uninterrupted in ECEC. Altogether, the children included in the survey had 10 different childcare pathways during 2020. In the analysis for January and the time of responding, we only considered whether a child participated in ECEC, and for April whether ECEC was interrupted/continued or whether the child was looked after at home. The most common childcare pathway was to participate in ECEC in January, take a break during the lockdown, and again participate in ECEC at the time of responding.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJYU Reports
dc.rightsCC BY 4.0
dc.titleLapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyt
dc.typebook
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8859-3
dc.identifier.doi10.17011/jyureports/2021/9
dc.relation.issn2737-0046
dc.relation.numberinseries9
dc.rights.copyright© 2021, by University of Jyväskylä
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subject.ysoearly childhood education and careen
dc.subject.ysochildren (age groups)en
dc.subject.ysofamilies with childrenen
dc.subject.ysowell-beingen
dc.subject.ysoday careen
dc.subject.ysounusual conditionsen
dc.subject.ysopandemicsen
dc.subject.ysovarhaiskasvatusfi
dc.subject.ysolapset (ikäryhmät)fi
dc.subject.ysolapsiperheetfi
dc.subject.ysohyvinvointifi
dc.subject.ysopäivähoitofi
dc.subject.ysopäiväkoditfi
dc.subject.ysoCOVID-19fi
dc.subject.ysopoikkeusolotfi
dc.subject.ysopandemiatfi
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

  • JYU Reports [40]
    Raporttisarja, jossa julkaistaan hankkeiden väli- ja loppuraportteja sekä muita yliopistoon liittyviä julkaisuja.

Show simple item record

CC BY 4.0
Except where otherwise noted, this item's license is described as CC BY 4.0