”Jos saisin kosketuksen luovuuteeni”. Fenomenologistaiteellinen tutkimus yliopisto-opiskelijoiden matkanteosta ekspressiiviseen taideterapiaan pohjaavassa oppimisen ympäristössä

Abstract

The study analyses artistic work based on expressive arts therapy. It explores what kind of understanding artistic work creates and what it discloses about our way of being in the world. Art is seen as arising from our embodied and pre-reflective situation in the world. Multi-sensuous, playful encounters with the world feed imagination. From the perspective of expressive arts therapy, the arts emerge from this basis, and the knowledge about the world is constructed on it. Understanding the images that arise in the embodied relationship to the world is considered central to the processes of knowledge construction. The images are neither static nor merely visual, but can take the form of, for instance movement or words. The research data consists of written descriptions by university students’ who participated in an expressive arts therapy course lasting one academic year. Data was collected from three groups, planned and led by the researcher, who also worked with the students. Following the arts-based research paradigm, the study develops a phenomenological-artistic research method based on expressive arts therapy processes in dialogue with the phenomenology of the body and the phenomenology of poetic imagination. The central tool of this method is “aesthetic dialogue”, which is comparable to phenomenological reduction. The phases of data analysis, with “routes” and “places”, arose in a process of aesthetic dialogue with the students’ descriptions. The study describes the turn that takes place in students’ thinking and learning when art is freed from a position of mere object. It demonstrates how art, when practiced without goals that are set from outside, can enable people to find a direction in life and get deeper touch with their self. The study brings forth perspectives on art, learning, one’s body, self, other people and life that have arisen in aesthetic dialogue, and discusses the main phases and moments of the processes of transformation. It offers perspectives on how to develop applications of the approach in different contexts; and also support for undertaking arts-based research. Key words: Expressive arts therapy, aesthetic dialogue, arts-based research, phenomenological-artistic method.

Tutkimuksessa tarkastellaan ekspressiiviseen taideterapiaan pohjaavaa taiteellista työskentelyä, selvitetään, millaista ymmärrystä se tuottaa ja pohditaan, mitä ja miten se kertoo tavastamme olla maailmassa. Taidetta tarkastellaan ihmisen ruumiillisen ja esireflektiivisen maailmasuhteen perustalta. Maailman moniaistinen, leikinomainen kohtaaminen ruokkii mielikuvitusta. Se on ekspressiivisen taideterapian näkökulmasta perusta, jolta taiteet nousevat ja jolle tieto maailmasta rakentuu. Ruumiillisessa maailmasuhteessa syntyvien mielikuvien ymmärtäminen on tiedon rakentumisen prosessien kannalta keskeistä. Mielikuvia ei lähestytä staattisina eikä pelkästään visuaalisina, vaan niiden elämä voi ilmetä esimerkiksi liikkeen tai sanan muodossa. Tutkimusaineisto koostuu ekspressiiviseen taideterapiaan pohjaavaan, vuoden mittaiseen opintokokonaisuuteen osallistuneiden yliopisto-opiskelijoiden kirjallisista kuvauksista. Ne kerättiin kolmelta ryhmältä, joissa tutkija toimi ohjaajana ja työskenteli yhdessä opiskelijoiden kanssa. Taideperustaiseen tutkimusparadigmaan sijoittuvassa tutkimuksessa kehitetään ekspressiivisen taideterapian prosesseille perustuvaa fenomenologistaiteellista metodia vuoropuhelussa ruumiinfenomenologian ja poeettisen kuvittelun fenomenologian kanssa. Metodin keskeinen työväline on esteettinen dialogi, jota rinnastetaan fenomenologiseen reduktioon. Aineiston analyysin vaiheet, reitit ja paikat, rakentuivat prosessissa, jota toteutettiin esteettisessä dialogissa opiskelijoiden kuvausten kanssa. Tutkimus osoittaa, millainen käänne ajattelussa ja oppimisessa tapahtuu, kun taide vapautuu objektin asemasta. Ulkoapäin asetettujen tavoitteiden sijaan taiteen avulla on mahdollista löytää elämälle suunta ja päästä syvemmin kosketuksiin itsensä kanssa. Tutkimuksessa tuodaan esille esteettisen dialogin avulla syntyneitä näkökulmia taiteeseen, oppimiseen, omaan kehoon, itseen, toiseen ja elämään, sekä avataan muutosprosessien kannalta keskeisiä kohtia. Se tarjoaa näkökulmia sovellusten kehittämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä ja tukea taideperustaisen tutkimuksen tekemiseen. Asiasanat: Ekspressiivinen taideterapia, esteettinen dialogi, taideperustainen tutkimus, fenomenologistaiteellinen metodi