Fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteydet koettuun kipuun ja haittaan ylipainoisilla aikuisilla

Krooninen kipu, erityisesti selkäkipu, on yleinen vaiva, joka aiheuttaa sekä taloudellista että inhimillistä haittaa. Vastaavasti merkittävä osa länsimaalaisista ihmisistä on ylipainoisia, ja ylipaino onkin tunnistettu riskitekijäksi kivulle. Koetun kivun ja ylipainon taustalla saattaa olla myös yhteisiä tekijöitä, kuten liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan paikallaanolon yhteyttä kipuun. Fyysisen aktiivisuuden suhdetta kipuun kuvataan, ja kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan tutkimuksia, joissa on selvitetty paikallaanolon ja selkäkivun yhteyttä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus selvitti, onko aikuisten päivänaikaisella paikallaanoloajalla yhteyttä selkäkipuun. Haku kolmesta tietokannasta tuotti yhteensä 316 artikkelia. Näistä 13 valikoitui mukaan katsaukseen. Suurin osa tutkimuksista arvioi paikallaanoloaikaa kyselyllä (n = 10). 13 tutkimuksesta kuusi havaitsi istumisen/paikallaanolon määrän olevan yhteydessä lisääntyneeseen selkäkipuun, viisi ei havainnut yhteyttä ja kaksi totesi istumisen olevan yhteydessä vähäisempään selkäkipuun. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkastellaan liikemittarilla mitatun paikallaanolon, seisomisen ja liikkumisen yhteyttä eri kehonosien kipuihin ja kivuista aiheutuvaan haittaan 70 ylipainoisen tai lihavan aikuisen poikkileikkausaineistossa. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin kiihtyvyysantureilla neljän viikon ajan. Terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioitiin RAND-36-kyselyllä. Kipua arvioitiin 10 cm janalla (VAS; visual analogue scale) ja Oswestryn toimintakykyindeksillä. Lineaarisessa mallissa päivittäinen seisomisaika oli positiivisessa ja paikallaanoloajan osuus negatiivisessa yhteydessä kivusta koetun haitan voimakkuuteen viimeisen kuukauden aikana. Yhteydet eivät selittyneet sukupuolella tai muilla riskitekijöillä. Kevyen tai kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden määrällä ei ollut yhteyttä kipuun tai kivusta koettuun haittaan, kun huomioitiin sukupuoli. Seisominen saattaa toimia kivunhallintakeinona henkilöille, joilla on kivusta koettua haittaa.