“Sit mulla ois ollut jotain niinku personality issues” : linguistic identities of plurilinguals
Vuoteen 2030 mennessä joka viides lapsi Helsingissä puhuu suomea toisena kielenään. Monikieliset lapset ovat jo usean vuoden ajan vaatineet huomiota, joka nostaisi heidän rikkaan ja moninaisen kielenkäyttönsä negatiivisen valon sijasta positiiviseen valoon.
Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia monikielisten nuorten kieli-identiteettiä. Ensin tutkimus tarkastelee monikielisen ympäristön vaikutusta ihmisen kieli-identiteettiin. Tämän jälkeen tutkimus tuo esiin, miten monikieliset kuudesluokkalaiset ilmentävät kielitietoisuuttaan ja kieli-identiteettiään. Tutkimuskysymyksiin vastatakseen tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea tiedonkeruumenetelmää. Nämä menetelmät, joita on käytetty monikielisten ihmisten identiteettien tutkimiseen, olivat etnografinen havainnointi, teemahaastattelut ja kuvataiteisiin pohjautuvat visuaaliset menetelmät. Koulun, ja pääasiassa CLIL-luokan, etnografiseen havainnointiin käytettiin noin kolme viikkoa. Tänä aikana kerättiin muistiinpanoja sekä järjestettiin teemahaastatteluja. Kuvataiteisiin pohjautuvat visuaaliset kuvaukset pyydettiin osallistujilta etukäteen, jonka jälkeen osallistujat kertoivat kuvauksistaan henkilökohtaisten haastattelujensa lopuksi.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että osallistujien kielirepertuaari on rikas, moninainen ja jatkuvasti kehittyvä. Osallistujien kotikieli-identiteetillään on merkittävä rooli siinä, miten he ylläpitävät ja huolehtivat suhteestaan perheisiinsä. Tutkimuksen perusteella nähdään, että nämä monikieliset nuoret käyttävät heidän koko kielirepertuaariaan. Tämän vuoksi heidän käsityksensä kielistä on kokonaisvaltainen ja jatkuvassa liikkeessä kielten sekä kielielementtien välillä. He käyttävät kieliä ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, erityisesti kotikielen ja suomen kielen avulla. Osallistujat eivät rajoita kielenkäyttöään, vaan käyttävät kieliä sujuvasti ja vapaasti, osoittaen korkeaa kielitietoisuutta. He osoittavat, että kieltenoppiminen ja sisäistäminen on prosessi, näin vahvistaen kielentämisen (languaging) käsitettä. Osallistujat ilmentävät moninaisia kieli-identiteettejään myös visuaalisissa kuvauksissa, joiden avulla he kuvasivat miten he havaitsevat jokaisen puhumansa kielen. Visuaaliset kuvaukset korostavat heidän ymmärrystään omasta kieli-repertuaaristaan, osoittaen kiel(t)en olevan työkalu, jota he käyttävät itsensä ilmaisuun ja oman identiteettinsä käsittelyyn. Tämän tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käsitellä tapaustutkimuksena, eikä tuloksia ole tarkoitus yleistää tai käyttää edustamaan kaikkia monikielisiä. On kuitenkin suositeltavaa, että laajempaa tutkimusta kielentämiseen, kielireperutaariin ja kielten limittäiseen käyttöön (translanguaging) tehtäisiin, jotta voidaan ymmärtää miten kasvava yhteisö monikielisiä ihmisiä ymmärtää ja ilmaisee itseään tässä, usein virheellisesti yksikieliseksi mielletyssä, yhteiskunnassa.
...
Asiasanat
plurilingualism linguistic repertoire heritage language translanguaging ethnographic observation semi-structured interviews visual drawings kieli ja kielet monikielisyys kielellinen identiteetti identiteetti vieraskielinen opetus languages multilingualism linguistic identity identity (mental objects) content and language integrated learning
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
“If you don’t know English, it is like there is something wrong with you.” : Students’ views of language(s) in a plurilingual setting
Krogager Andersen, Line; Pitkänen-Huhta, Anne (De Gruyter, 2024)Based on a repertoire-oriented stance to language learning and a broad definition of language awareness, this study investigates students’ discursive representations of the languages in their repertoires in the context of ... -
Raising awareness of multilingualism as lived : in the context of teaching English as a foreign language
Kalaja, Paula; Pitkänen-Huhta, Anne (Routledge, 2020)Tässä artikkelissa esitellään mahdollisuuksia herätellä kielen oppijoiden kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Esitellyt mahdollisuudet pohjautuvat 24 empiirisen tutkimuksen kriittiseen arviointiin. Tutkimuksissa käytettiin ... -
Utilizing our language repertoires : a resource package for lower secondary school English lessons for classrooms with migrant students
Lehtimäki, Hanna (2019)Maahanmuutto ja globalisaatio ovat tuoneet Suomeen viime vuosien aikana ennätysmäärän ulkomaalaisia. Tämä näkyy myös kouluissa ja mediassa, joissa maahanmuuton ongelmat ovat yleinen puheenaihe. Vähemmän puhutaan siitä, ... -
Perceptions on the use of English as a Lingua Franca at home : multilingual families in Finland and Norway
Gühr, Louisa (2021)This study investigates the use of English as a lingua franca (ELF) in the context of four multilingual families from two Nordic countries: Finland and Norway. These families make use of ELF in their family interactions. ... -
Conclusion: Lessons Learnt With and Through Visual Narratives of Lived Multilingualism, and a Research Agenda
Melo-Pfeifer, Silvia; Kalaja, Paula (Multilingual Matters, 2019)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.