“Sit mulla ois ollut jotain niinku personality issues” : linguistic identities of plurilinguals

Vuoteen 2030 mennessä joka viides lapsi Helsingissä puhuu suomea toisena kielenään. Monikieliset lapset ovat jo usean vuoden ajan vaatineet huomiota, joka nostaisi heidän rikkaan ja moninaisen kielenkäyttönsä negatiivisen valon sijasta positiiviseen valoon. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia monikielisten nuorten kieli-identiteettiä. Ensin tutkimus tarkastelee monikielisen ympäristön vaikutusta ihmisen kieli-identiteettiin. Tämän jälkeen tutkimus tuo esiin, miten monikieliset kuudesluokkalaiset ilmentävät kielitietoisuuttaan ja kieli-identiteettiään. Tutkimuskysymyksiin vastatakseen tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea tiedonkeruumenetelmää. Nämä menetelmät, joita on käytetty monikielisten ihmisten identiteettien tutkimiseen, olivat etnografinen havainnointi, teemahaastattelut ja kuvataiteisiin pohjautuvat visuaaliset menetelmät. Koulun, ja pääasiassa CLIL-luokan, etnografiseen havainnointiin käytettiin noin kolme viikkoa. Tänä aikana kerättiin muistiinpanoja sekä järjestettiin teemahaastatteluja. Kuvataiteisiin pohjautuvat visuaaliset kuvaukset pyydettiin osallistujilta etukäteen, jonka jälkeen osallistujat kertoivat kuvauksistaan henkilökohtaisten haastattelujensa lopuksi. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että osallistujien kielirepertuaari on rikas, moninainen ja jatkuvasti kehittyvä. Osallistujien kotikieli-identiteetillään on merkittävä rooli siinä, miten he ylläpitävät ja huolehtivat suhteestaan perheisiinsä. Tutkimuksen perusteella nähdään, että nämä monikieliset nuoret käyttävät heidän koko kielirepertuaariaan. Tämän vuoksi heidän käsityksensä kielistä on kokonaisvaltainen ja jatkuvassa liikkeessä kielten sekä kielielementtien välillä. He käyttävät kieliä ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, erityisesti kotikielen ja suomen kielen avulla. Osallistujat eivät rajoita kielenkäyttöään, vaan käyttävät kieliä sujuvasti ja vapaasti, osoittaen korkeaa kielitietoisuutta. He osoittavat, että kieltenoppiminen ja sisäistäminen on prosessi, näin vahvistaen kielentämisen (languaging) käsitettä. Osallistujat ilmentävät moninaisia kieli-identiteettejään myös visuaalisissa kuvauksissa, joiden avulla he kuvasivat miten he havaitsevat jokaisen puhumansa kielen. Visuaaliset kuvaukset korostavat heidän ymmärrystään omasta kieli-repertuaaristaan, osoittaen kiel(t)en olevan työkalu, jota he käyttävät itsensä ilmaisuun ja oman identiteettinsä käsittelyyn. Tämän tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käsitellä tapaustutkimuksena, eikä tuloksia ole tarkoitus yleistää tai käyttää edustamaan kaikkia monikielisiä. On kuitenkin suositeltavaa, että laajempaa tutkimusta kielentämiseen, kielireperutaariin ja kielten limittäiseen käyttöön (translanguaging) tehtäisiin, jotta voidaan ymmärtää miten kasvava yhteisö monikielisiä ihmisiä ymmärtää ja ilmaisee itseään tässä, usein virheellisesti yksikieliseksi mielletyssä, yhteiskunnassa.