Debating the forming of a nation : direct and parliamentary democracy in the constitutional debates of the Dáil Éireann 1922

Tämä maisterintutkielma tarkastelee Irlannin perustuslaillisia väittelyitä vuonna 1922 maan parlamentin alahuoneessa, Dáil Éireannissa, tutkien kuinka tulevan Irlannin vapaavaltion demokratian muodostamisesta väiteltiin. Nämä Irlannin itsenäistymisen demokratian pyrkimykset yhdistyvät tutkielmassa laajempaan eurooppalaiseen parlamentarismin ja demokratian kontekstiin aiempaa parlamentarismin ja demokratian tutkimusta hyödyntämällä. Tarkastellut perustuslailliset väittelyt ajoittuvat aikavälille 9.9.1922–25.10.1922. Tutkielma hyödyntää käsitehistorian ja diskurssianalyysin metodeja ottaen selvää, miten kansan, parlamentin ja hallituksen välisistä valtasuhteista perustuslaillisissa väittelyissä väiteltiin, millaisia käsitteitä demokratiaan yhdistettiin, miten suoraa ja parlamentaarista demokratia asetettiin rinnakkain ja vastakkain sekä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja Irlannin ja muiden eurooppalaisten demokratioiden käsitteellistämisten välillä voidaan Dáilin väittelyissä nähdä. Väittelyitä tarkastellessa niistä on lähiluvun avulla etsitty demokratian ja parlamentarismin yleisiä aikalaiskäsitteitä ja analysoitu niiden käyttöä Dáilin toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa yhteydessä demokratian muodostamiseen. Digitalisoituja väittelyitä on tarkasteltu myös hakutermejä hyödyntäen. Tutkielman kokoonpanossa on hyödynnetty aiemman tutkimuksen laatimia parlamentaarisen demokratian olennaisia käsitteitä, jotka osoitetaan pätevän myös Irlantiin. Nämä käsitteet ovat suvereniteetti, representaatio, parlamentaarinen vastuu ja deliberaatio. Myös esimerkiksi osallisuus yhdistyi väittelyissä demokratiaan. Tutkielmassa osoitetaan muun muassa, että vaikka Irlannin vapaavaltion perustavaksi periaatteeksi määritettiin kansan suvereniteetti, perustuslaillisissa väittelyissä ilmeni myös parlamentin suvereniteettia korostavia ajatuksia. Valtion ja parlamentin valta sekä suvereniteetti yhdistettiin voimakkaasti Britannian vaikutusvallasta eroamiseen, kun taas kansan suvereniteetti liittyi useammin ajatuksiin siitä, että Irlannin kansalle oli saatava uusia tapoja vaikuttaa valtionsa asioihin. Demokratian käsitteet toimivat väittelyissä välineinä erilaisissa tarkoituksissa eri osapuolilla, mikä osoitti niiden olleen paitsi arvostettuja myös tulkinnallisia. Niin parlamentaariseen kuin suoraan demokratiaan väittelyissä yhdistettyjä erilaisia hyviä ja huonoja puolia tuodaan tutkielmassa esiin. Esimerkiksi suoraan demokratiaan väittelyissä yhdistettiin usein kansan oikeutettu vallankäyttö, yleinen kasvanut poliittinen tietoisuus ja osallisuus, kun taas parlamentarismia puolustettiin käytännöllisenä, ammattitietoisena ja tehokkaana. Väittelyissä ilmeni myös erilaisia vaihtoehtoisia malleja ja tavoitteita esimerkiksi ammatilliseen edustukseen ja puolueiden roolin vähentämiseen liittyen. Demokratian käsitteissä oli yhtäläisyyksiä esimerkiksi Weimarin tasavallassa esitettyihin ajatuksiin sekä muihin demokratian malleihin muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.