Liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun vaikutus kasvutekijöihin 70–85-vuotiailla henkilöillä

Aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF), sen esiasteen (proBDNF) ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) pitoisuus sekä lihasvoima, voimantuottoteho ja toiminnanohjaus heikkenevät iän myötä. Tietoa liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksista kasvutekijöihin on saatavilla vielä rajoitetusti. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten vuoden kestänyt liikunta- ja kognitiivinen harjoittelu vaikuttavat kasvutekijöihin iäkkäillä henkilöillä verrattuna pelkkään liikuntaharjoitteluun. Lisäksi selvitetään, ovatko liikunnan ja kognitiivisen harjoittelun aiheuttamat muutokset kasvutekijöiden pitoisuuksissa yhteydessä lihasvoiman tai toiminnanohjauksen muutoksiin. Tutkielma perustuu Promoting safe walking among older people -tutkimuksen (PASSWORD) aineistoon. PASSWORD-tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu koe, johon rekrytoitiin väestörekisteristä satunnaisotannalla jyväskyläläisiä kotona asuvia, 70–85-vuotiaita miehiä (n=126) ja naisia (n=188), jotka eivät liikkuneet vallitsevien liikuntasuositusten mukaisesti. BDNF-, proBDNF- ja IGF–1-pitoisuudet mitattiin laskimoverinäytteinä paastotilassa olevilta tutkittavilta aamulla kello 8–10 välisenä aikana. Maksimaalinen isometrinen polven ojennusvoima mitattiin voimadynamometrillä (Good Strength, Metitur Ltd, Palokka, Suomi). Alaraajojen ojentajien voimantuottoteho mitattiin Nottingham Power Rig -laitteella. Tilastolliset analyysit perustuivat vastemuuttujien alku- ja loppumittausdataan. Analyysimenetelminä olivat toistomittausten varianssianalyysi ja Pearsonin korrelaatiokerroin. Liikunta- ja kognitiivinen harjoittelu (LIIKUKO) ei ollut tehokkaampaa kuin pelkkä liikuntaharjoittelu (LIIKU) kasvattamaan kasvutekijöiden pitoisuuksia. BDNF-pitoisuus kuitenkin kasvoi molemmissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001). Molempien ryhmien polven ojennusvoiman, voimantuottotehon ja toiminnanohjauksen tulokset paranivat tutkimuksen aikana (p<0.001). Stroopin väritestin tulos parani LIIKUKO-ryhmässä enemmän kuin LIIKU-ryhmässä (p<0.05). Kasvutekijöiden ja lihasvoiman, voimantuottotehon ja toiminnanohjauksen muutosten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tutkielman tulosten perusteella yhdistetty liikunta- ja kognitiivinen harjoittelu ei ole tehokkaampi tapa lisätä kasvutekijöiden pitoisuuksia pelkkään liikuntaharjoitteluun verrattuna. Tulokset kuitenkin viittasivat siihen, että liikuntaharjoittelulla voidaan nostaa BDNF-pitoisuuksia. Harjoittelun vaikutuksista kasvutekijöihin tarvitaan lisää tutkimustietoa.