Show simple item record

dc.contributor.authorJuuti, Toni
dc.date.accessioned2021-06-22T06:57:24Z
dc.date.available2021-06-22T06:57:24Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.isbn978-951-39-8742-8
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76781
dc.description.abstractThis doctoral dissertation studies the relationship between income inequality and economic growth. It adds to the literature by incorporating the division of income between capital and labor into the analysis, by evaluating the role of financial conditions, by acknowledging country-specificity, by closely examining popular estimation techniques, and by adopting multiple measures of inequality. The dissertation comprises an introductory chapter and five studies. The first four are empirical, while the fifth contains both empirical and theoretical analyses. The first essay documents how results on the association between income inequality and subsequent per capita GDP growth depend on estimation technique. Specifically, accounting for country-specific unobservable characteristics explains many of the negative associations obtained using techniques that ignore them. It is also found that GMM techniques are not effective in disentangling causation from correlation. The second essay tests the prevalence of financial development as a determinant of the inequality-growth relationship. A multi-dimensional measure of financial development is adopted, and the results imply that promoting the development of financial markets may alleviate the adverse effects of income inequality on economic growth in under-developed countries. Unlike the first two essays, which rely on cross-country panel data, the third focuses on individual countries. Clear differences between countries are documented, and evidence is found for the proposition that economic growth responds asymmetrically to fluctuations in inequality. The fourth essay introduces data on capital shares and shows that shares are integrated between countries. In all sample countries, changes in capital shares are mainly driven by a single latent factor. In most of the countries, the factor is correlated with both trade openness and total factor productivity. The fifth essay shows that, as a matter of both empirics and theory, the association between top income shares and growth is positive when the capital share of income is low and negative when the capital share of income is high. The empirical regularity emerges from historical data. The theoretical analysis stresses the importance of precautionary saving motives and consumption smoothing.en
dc.description.abstractVäitöskirjassa tutkitaan tuloerojen ja talouskasvun välistä suhdetta. Aiempaa kirjallisuutta täydennetään sisällyttämällä tarkasteluun tulojen jakautuminen työja pääomatulojen kesken, arvioimalla rahoitusolosuhteiden merkitystä, huomioimalla maakohtaiset tekijät, tutkimalla suosittujen tilastollisten menetelmien ominaisuuksia ja käyttämällä useita tuloeromittareita. Väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja viidestä tutkimuksesta, joista neljä ensimmäistä ovat empiirisiä ja viides sisältää sekä empiiristä että teoreettista analyysia. Ensimmäinen tutkimus osoittaa, kuinka tuloerojen ja talouskasvun välinen yhteys riippuu käytetyistä tilastollisista menetelmistä. Maakohtaisten havaitsemattomien tekijöiden huomioiminen selittää pitkälti nämä tekijät sivuuttavien menetelmien tuottaman negatiivisen estimoidun yhteyden. Syy-seuraussuhteen erotteleminen tilastollisesta yhteydestä osoitetaan vaikeaksi. Toinen tutkimus arvioi rahoitusmarkkinoiden ja -instituutioiden roolia tuloerojen ja talouskasvun välistä suhdetta mahdollisesti määrittävänä tekijänä. Tutkimuksen tulosten mukaan rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys näyttää heikentävän tuloerojen talouskasvua haittaavaa vaikutusta matalan tulotason maissa. Toisin kuin kaksi ensimmäistä tutkimusta, jotka nojaavat useita maita kattaviin paneeliaineistoihin, kolmas tutkimus keskittyy yksittäisiin maihin. Sen lisäksi, että maakohtaiset erot osoittautuvat merkittäväksi, talouskasvun havaitaan olevan eri tavalla yhteydessä laskeviin ja nouseviin tuloeroihin. Neljäs tutkimus esittelee aineiston pääoman tulo-osuuksista, ja osoittaa, että tulo-osuudet ovat integroituneita maiden kesken. Muutokset tulo-osuuksissa ovat pääosin yhden yhteisen latentin tekijän ajamia kaikissa otoksen maissa. Tekijä on korreloitunut kansainvälisen kaupan määrän ja kokonaistuottavuuden kanssa useimmissa maissa. Viides tutkimus osoittaa sekä teoreettisesti että empiirisesti, että tuloerojen ja talouskasvun välinen suhde on positiivinen pääoman tulo-osuuden ollessa matala. Pääoman tulo-osuuden ollessa korkea suhde on negatiivinen. Empiirinen tulos nojaa historialliseen aineistoon, kun taas teoreettinen analyysi korostaa varautumissäästämisen ja kulutuksen tasoittamisen merkitystä.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.titleEssays on the relationship between income inequality and economic growth
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8742-8
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record