Oleskeluluvan saaneiden naisten kertomuksia kodin jättämisestä ja pakomatkasta Suomeen

Maisterintutkielmani tehtävänä on selvittää, millaisia kokemuksia oleskeluluvan saaneilla naisilla oli pakomatkastaan ja Suomeen kotoutumisesta. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Arnold van Gennepin siirtymäriittiteoria. Tutkielmani aineisto muodostuu viiden täysi-ikäisen oleskeluluvan saaneen naisten haastatteluista. Haastateltavat saapuivat Suomeen Afrikasta ja Lähi-Idästä pakolaiskriisin aikana. Haastattelin naisia käyttämällä teemahaastattelumenetelmää. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynsin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Naisten pakomatkakokemuksiin pohjautuva aineisto on teemoiteltu Arnold van Gennepin siirtymäriittiteorian mallin mukaisesti irtaantumisen, välitilan ja liittymisen vaiheiksi. Tutkimuksen keskeisinä käsitteinä ovat pakolaisuus, toimijuus, haavoittuvuus ja intersektionaalisuus. Tutkielman tulokset osoittavat, että jokainen pakomatka oli ainutlaatuinen, mutta myös jaettuja kokemuksia löytyi. Yhteisiä kokemuksia olivat kumiveneellä matkustaminen, salakuljettajien armoilla oleminen, kuoleman pelko ja turvattomuuden tunne. Pakolaisuuden lisäksi naisia leikkasivat erilaiset määritelmät kuten äitiys, uskonto ja ikä. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että naiset altistuvat väkivallalle matkan aikana ihmissalakuljettajien, muiden pakolaisten ja viranomaisten taholta. Naiset ja lapset ovat paremmassa ja turvatummassa asemassa, kun heidän mukanaan on miespuolinen henkilö. Toimijuus lisääntyi sen mukaan, mitä enemmän naisilla oli vapauksia.