Kardiorespiratorisen kunnon yhteys metaboliseen oireyhtymään verenpainetautia ja/tai tyypin 2 diabetesta sairastavilla

Lihavuuden ja liikkumattomuuden lisääntymisen myötä metabolisesta oireyhtymästä (MBO) on muodostunut maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma. Kardiorespiratorista kuntoa kuvaavan VO2max:n on painoon suhteutettuna todettu olevan yhteydessä MBO:än. Eripainoisten ihmisten vertailussa olisi kuitenkin parempi käyttää rasvattomaan painoon suhteutettuja arvoja. VO2max:n lisäksi sydämen iskutilavuutta kuvaava happipulssi on mielenkiintoinen kardiorespiratorisen kunnon muuttuja, jonka yhteyttä MBO:än ei ole vielä tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko VO2max ja maksimaalinen happipulssi sekä painoon että rasvattomaan painoon suhteutettuina yhteydessä MBO:n esiintyvyyteen ja sen riskitekijöiden kasautuvuuteen henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Tutkimusaineisto oli osa laajempaa HealthBeat-tutkimusta. Tutkittavilla oli todettu verenpainetauti ja/tai tyypin 2 diabetes tai sen esiaste. VO2max ja maksimaalinen happipulssi mitattiin suoralla menetelmällä maksimaalisessa rasituskokeessa ja arvot suhteutettiin kehon painoon ja rasvattomaan painoon. Plasman rasva-arvoista ja verensokeriarvoista, diagnosoidusta tyypin 2 diabeteksesta, mitatusta verenpaineesta ja vyötärönympäryksen pituudesta muodostettiin summamuuttuja MBO:n diagnosoimiseen. Tilastolliset analyysit toteutettiin SPSS Statistics 26 -ohjelmalla hyödyntäen ristiintaulukointia ja sen suhteellisten riskien laskentaa ja χ²-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) ja riippumattomien otosten t-testiä. MBO:n esiintyvyys tutkimusjoukossa (n=65) oli korkea (80 %). Sekä VO2max että maksimaalinen happipulssi olivat yhteydessä MBO:n esiintyvyyteen ja riskitekijöiden kasautuvuuteen. Painoon suhteutetuilta VO2max- ja happipulssiarvoiltaan parhaissa kuntoryhmissä MBO:n esiintyvyys ja riskitekijämäärä olivat huomattavasti matalampia verrattuna keskivertoon ja heikoimpaan kuntoryhmään. Rasvattomaan painoon suhteutetuilta arvoiltaan parhaat kuntoryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi vain heikoimmista kuntoryhmistä MBO:n ja riskitekijämäärän osalta. Painoon suhteutetuilta VO2max- ja happipulssiarvoiltaan heikoimmissa kuntoryhmissä riskit korkeammalle MBO:n riskitekijämäärälle olivat 5,7- ja 8,1-kertaiset verrattuna parhaaseen kuntoryhmään. Rasvattomaan painoon suhteuttaessa riskit olivat 2,8- ja 2,4-kertaiset. Tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa VO2max:n yhteydestä MBO:än ja sen riskitekijämäärään. Happipulssin yhteyttä MBO:än ei ollut aiemmin tutkittu, mutta se ei tuonut merkittävää lisäarvoa kardiorespiratorisen kunnon mittarina. VO2max ja maksimaalinen happipulssi olivat näennäisesti hyvin samalla tavalla yhteydessä MBO:än ja riskitekijämäärään. Kuntoryhmiin sijoittumisessa oli kuitenkin vaihtelua yksilötasolla riippuen siitä, kumpaa muuttuja oli mittarina ja suhteutettiinko arvot painoon vai rasvattomaan painoon. Lisätutkimusta tarvitaan suuremmilla otoksilla seurantatutkimuksien muodossa niin, että muuttujat on suhteutettu rasvattomaan painoon. Tutkimustulokset korostavat hyvän kardiorespiratorisen kunnon merkitystä MBO:ltä suojaavana tekijänä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä omaavilla työikäisillä.