The impact of flexible working on productivity and job satisfaction : case future of work in agile R&D

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, miten Suomen Ericsson voisi kehittää joustavia työnteon tapoja, samalla taaten tehokkaan tiimityöskentelyn ja erilaiset tarpeet, liittyen yritystoimintaan ja yksilöiden henkilökohtaisiin toiveisiin. Tämän perusteella muodostettiin neljä tutkimuskysymystä, jotka keskittyvät etätyökontekstissa tapahtuvaan kommunikointiin, yhteistyöhön, työn tuottavuuteen, etätyön vaikutukseen työtyytyväisyyden ja työn ja muun elämän tasapainon suhteen. Lisäksi keskitytään ketterien menetelmien sujuvuuteen etätyössä, sillä tutkimuksen kohteena ovat ketteriä menetelmiä hyödyntävät paikalliset tuotekehitystiimit. Työelämä ja työnteon tavat ovat muuttuneet vuosien saatossa erityisesti digitalisaation takia. Tämän lisäksi koronapandemia on saanut yritykset huomaamaan, että monia työtehtäviä voidaan tehdä joustavammin, kuin ehkä aikaisemmin on ajateltu. Tuotekehittäjät ovat erittäin kilpailtuja työmarkkinoilla, jonka takia yritysten on tärkeä pystyä sopeutumaan kilpailuun tarjoamalla esimerkiksi joustavampia työtapoja säilyttääkseen kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa työntekijöiden silmissä. Empiirinen tutkimus on toteutettu monimenetelmäisesti. Tutkimusdata on kerätty verkkopohjaisella kyselylomakkeella (N=67). Tulosten perusteella voidaan todeta, että kommunikointi ja yhteistyö virtuaalisessa kontekstissa on pääsääntöisesti onnistunutta, haasteet liittyvät erityisesti koronapandemian takia lähes kokonaan puuttuvat toimistolla tapahtuvat kohtaamiset. Tiimit näkevät, että työn tuottavuus ei ole kärsinyt etätyön takia, ja tulokset osoittavat, että keskittyminen voi olla jopa helpompaa kotona, koska häiriöitä voi olla vähemmän verrattuna toimistotilaan. Eristyneisyys ja viestinnän puute voivat heikentää tuottavuutta (Rose, 2016) ja ilmiö oli osittain nähtävissä tutkimustuloksissa. Työtyytyväisyyteen ja työn ja muun elämän tasapainoon liittyvät tulokset viittaavat siihen, että lisääntynyt vapaus on parantanut tyytyväisyyttä ja henkilökohtaisen elämän järjestelyä, toisaalta joustavampi työskentely voi johtaa hämärtyneeseen rajaan työn ja muun elämän välillä. Ketterät menetelmät havaittiin toimivan hyvin etätyökontekstissa, kun kaikki tiimijäsenet työskentelevät etätyössä. Näiden tulosten perusteella suositellaan, että tiimit hyödyntävät etätyötä myös jatkossa, kuitenkaan unohtamatta kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, sillä sen avulla voidaan kehittää kommunikointia, yhteistyötä ja luottamusta.