Näkökulmia lapsen osallisuuteen lastensuojelussa

Tutkimustehtäväni on tutkia lapsen osallisuutta lastensuojelun avohuollossa lapsen ja työntekijän näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu 21 tutkimusartikkelista. Tavoitteenani on herättää tutkielman kautta keskustelua ja pohdintaa lapsen osallisuudesta lastensuojelussa sekä tuottaa tietoa lapsen osallisuuden vahvistamisesta ja lastensuojelun kehittämisestä lapsilähtöisemmäksi. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on lapsilähtöisyyden, lapsikeskeisyyden ja osallisuuden käsitteet. Tutkielmani pohjautuu Thomasin (2002) osallisuuden ulottuvuuksien teoriaan. Osallisuuden ulottuvuuksista nousi tutkielmassani esille lisäksi mahdollisuus luottamukselliseen suhteeseen, joka vaikuttaa kaikkiin osallisuuden ulottuvuuksiin läpi prosessin. Mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sisälsi kuulluksi tulemisen kokemuksen. Mahdollisuus valita ei näkynyt lainkaan. Tutkielmani tulosten mukaan lapsen osallisuuden huomioiminen ja toteutuminen vaatii kehitystä sekä rakenteiden että työntekijöiden tasolla. Mahdollisuus luottamukselliseen suhteeseen nähtiin lapsen osallisuuden kannalta tärkeänä. Lapset toivoivat pysyviä ja luottamuksellisia suhteita työntekijöihin. Mahdollisuus saada tietoa on osallisuuden kannalta tärkeää, jotta lapsi tietää miten, mihin ja millä tavalla hänen on mahdollista osallistua. Sosiaalityöntekijän rooli tiedon tuottajana on tärkeä. Rakenteet eivät lastensuojelussa ole lasten osallisuuden kannalta välttämättä sopivia. Lapset kokivat, että he eivät tulleet kuulluiksi tai heidän mielipiteillään ei ollut vaikutusta päätöksenteossa ja usein vanhemmat olivat ensisijaisia tiedonlähteitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen osallisuuden toteutuminen vaatii luottamuksellisia suhteita, organisaation muutosta ja työntekijöiden koulutusta.