Alvar Åkermanin kädenjälki Kokkolassa : tutkimus rakennusmestarin vaikutuksesta kaupungin kulttuuriympäristöön 1906–1940
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Kokkolan ensimmäinen kaupunginrakennusmestari Alvar Åkerman (1876–1940) suunnitteli virkatyössään ja sen ohella Kokkolaan lukuisia rakennuksia. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, mitä nuo rakennukset ovat, mitä tyypillisiä piirteitä niistä löytyy ja miten rakennukset suhteutuvat ajan yleisiin tyylipiirteisiin. Luon myös katsauksen siihen, missä käytössä rakennukset ovat olleet ja siihen, ovatko ne säilyneet vai kadonneet. Kokonaisuudessaan tutkimus vastaa kysymykseen miten Åkerman toiminta ja työn tulokset näkyvät Kokkolan kulttuuriympäristössä nykyään.
Käyn tutkimuksessani läpi rakennusmestarien koulutusta ja Åkermanin aikaisempia vaiheita ymmärtääkseni paremmin hänen myöhäisempää tuotantoaan. Aineistoni pääosan muodostavat kuitenkin kaupunginarkiston vanhat, digitoidut rakennuspiirustukset. Arkisto on laaja, mutta ei täysin kattava, ja osasta piirustuksia puuttuu tekijän nimi. Olenkin analysoinut eri piirtäjien tapoja tehdä suunnitelmia ja pyrkinyt selvittämään, mitkä allekirjoittamattomista piirustuksista ovat Åkermanin tekemiä.
Åkerman oli tuottelias suunnittelija. Löytämäni aineisto käsittää noin 50 asuinrakennusta, kymmenisen erilaista julkista rakennusta sekä noin 50 talousrakennusta. Niiden lisäksi löysin noin 130 muutospiirustusta. Valtaosa hänen piirtämistään asuinrakennuksista ovat puisia ja sijaitsevat Mäntykankaan kaupunginosassa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Åkerman piirsi kuitenkin myös useita tiilisiä rakennuksia, esimerkiksi 1970-luvulla puretun kauppahallin. Åkerman seurasi aikaansa ja oli hyvin tietoinen esimerkiksi englanti-laistyyppisestä huvila-arkkitehtuurista ja mallipiirustuksista. Vähitellen hänen tyylinsä kääntyi rationalistisesta jugendista ajanmukaisesti kohti klassismia.
Erilaisten lähteiden perusteella Åkermanista välittyy vaikutelma idearikkaasta, työstään kiinnostuneesta ja tinkimättömästä ammattilaisesta. Åkerman oli hyvin lahjakas suunnittelija, ja hänen merkityksensä Kokkolan kaupungin kulttuuriympäristölle vilkkaana rakentamisaikana on ollut huomattava. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia on yhä jäljellä useita, ja ne ovat edelleen tärkeitä kaupungin kulttuuriympäristölle. Niillä on rakennustaiteellista arvoa, mutta myös historiallista todistusvoimaa menneisyyden tapahtumista ja ilmiöistä.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [27645]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vanha talo koettuna ja elettynä : kotitalo asukkaiden kertomuksissa
Bildo, Anni (2019)Tutkielman aiheena on paikan kokemuksen ja elävän asumisen näkökulma vanhaan suomalaiseen rakennusperintöön. Työssä ilmenee, mitä vanhalla talolla tarkoitetaan ja mitä merkityksiä ja arvoja siihen liitetään. Vanhoja ... -
Kuinka rakentaa valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön? : Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen täydennysrakentamisprosessin arvojen muutokset vuosien 2013-2022 välillä
Kratochvil, Joachim (2023)Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueella on vahvoja tunnustettuja arvoja. Tutkin ja vertailen Seminaarinmäen kolmea täydennysrakentamissuunnitelmaa ... -
Kulttuuriympäristönä Kauhavan Ylikylä : maaseudun vanhan rakennuskannan kulttuuriperintöarvojen jäljillä
Tapani, Anna-Maija (2022)Tarkastelen maisterintutkielmassani Kauhavan Ylikylän joenvarren aluetta ja sen vanhaa rakennuskantaa, josta lähempään tarkasteluun valitsin tyhjillään olevat Huhmarkosken, Alppisen ja Finnin talot. Työssä pyrin selvittämään, ... -
Miksi suomalainen rakentaa? : suomalainen omakotirakentaja 2020
Nerg, Minna (2020)Tutkimuksessa selvitän, miksi suomalaiset nykypäivänä rakentavat omakotitaloja. Millaisia merkityksiä ihmiset omakotitalolle antavat? Pohdin talonrakentamisen motiiveja ja perusteluita erityisesti suhteessa omakotitalon ... -
Tuhatilmeiset kannakselaishuvilat : Terijoelta Pohjanmaalle siirretyt rakennukset
Syväoja, Elina (2018)Maisterintutkielmani käsittelee Terijoelta 1910–1930-luvuilla Pohjanmaalle siirrettyjä huviloita. Venäjän vallankumouksen jälkeen huvilat jäivät tyhjilleen. Tarton rauhansopimuksessa 1920 raja Neuvostoliittoon sulkeutui ...