Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorJarva, Vesa
dc.contributor.authorWaala, Rae
dc.date.accessioned2021-05-30T14:33:55Z
dc.date.available2021-05-30T14:33:55Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76052
dc.description.abstractTämä kandidaatintutkielma tarkastelee julkisilta paikoilta löytyviä propagandatarroja kielellisen ja visuaalisen rakenteen näkökulmasta. Tutkielma pyrkii selvittämään, minkälaisista rakennejaksoista tarrat rakentuvat ja miten rakennejaksot järjestäytyvät toisiinsa nähden sekä miten tarrojen visuaalisen sommittelun valinnat vaikuttavat tarrojen viestintään. Näin ollen tutkielman teoriapohja perustuu vahvasti rakennekeskeisen genretutkimuksen teoriaan, tarkemmin sanottuna rakennepotentiaaliteoriaan, mutta myöskin visuaalisen suunnittelun kieliopin teoriaan. Tutkimuksen aineistoksi valitut 45 tarraa kerättiin aikavälillä 13.5.2020–13.4.2021 pääosin Jyväskylästä, mutta myös muista kaupungeista. Tutkielma suoritettiin laadullisen tapaustutkimuksen periaattein. Analyysin myötä propagandatarrojen todennäköisiksi rakennejaksoiksi osoittautuivat iskulause- ja kuvajaksot, jotka esiintyivät lähes kaikissa aineiston tarroissa. Valinnaisiksi rakennejaksoiksi osoittautuivat yhteystiedot-jakso ja lisätiedot-jakso, joista yhteystiedot-jakso oli yleisempi esiintyen yli puolessa tarroista, kun taas lisätiedot-jakso esiintyi vain parissa tarrassa. Jaksojen väliseksi järjestykseksi määrittyi seuraava: keskisimpänä iskulause-jakso, jonka välittömässä läheisyydessä oli kuva-jakso ja mahdollisesti myös lisätiedot-jakso, ja viimeisenä ja yleensä kaikkein ei-keskisimmällä paikalla sijaitsi yhteystiedot-jakso. Tarrojen visuaalisen rakenteen käytännöissä näkyi vaihtelua aihepiiristä toiseen. Tämä konkretisoitui esim. siten että eläinoikeustarrat asettivat keskisimmälle paikalle totena esitetyt eläinten olot, kun taas poliittisemmat tarrat asettivat keskiseksi myymänsä ideologisen unelman. Tarrojen sommittelukeinoihin vaikutti lisäksi tarrojen muoto, joka sai esim. pyöreiden tarrojen suosimaan yhden elementin, yleensä symbolin, keskittämistä huomionherättäjäksi. Pyöreät tarrat hyödynsivät myös muun muotoisia tarroja enemmän kehystystä, jonka myötä syntyi mm. vaikutelma siitä, että tarran asettanut organisaatio pyrki ottamaan etäisyyttä iskulauseiseensa.fi
dc.format.extent43
dc.language.isofi
dc.titleKielellinen ja kuvallinen rakenne rakentamassa propagandatarrojen genreä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202105303297
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysomultimodaalisuus
dc.subject.ysotarrat
dc.subject.ysosemiotiikka
dc.subject.ysogenret
dc.subject.ysopropaganda
dc.subject.ysogenretutkimus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot