Adamantium-luuranko : puhujuus ja kolmannen persoonan rooliruno Eevil Stöön albumilla Iso vauva Jeesus

Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää, miten Eevil Stöö jäsentyy Iso vauva Jeesus -albumin sanoitusten puhujana. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä käytän niin roolirunouden kuin Wolfgang G. Müllerin (1991) interfiguraalisuuden teorioita, joista molemmista johdan myös uudenlaisia tulkintoja. Interfiguraalisuuden teoriaa ei aiemmin ole hyödynnetty runoudessa; lisäksi kehitän roolirunoudesta kolmannen persoonan roolirunoudeksi nimittämäni tulkinnan. Tutkimukseni metodina on lähiluenta, joka perustuu erityisesti hermeneuttiseen lähestymistapaan ja albumin sanoitusten puhetasojen hierarkkiseen ja intertekstuaaliseen analyysiin. Tutkielmassani käyn Iso vauva Jeesus -albumin sanoitukset läpi kappale kerrallaan, samalla puhujaan liitettyjä merkityksiä esiin uuttaen. Esittelemäni kolmannen persoonan roolirunous kytkeytyy erityisesti Eevil Stöön sanoituksissa hyvin systemaattisesti käytettyyn yksikön kolmannen persoonan ilmaisutapaan. Tulkintanani on, että ilmaisutavan avulla puhuja ottaa etäisyyttä lukijaansa ja täten yksilöityy huomattavan fragmentoituneena. Tutkielmani osoittaa, että Eevil Stöö on albumin puhuja, joka jäsentyy albumin sanoituksissa roolien omaksumisen kautta ennen kaikkea moninaisuudessa, mahdollisesti myös faktan ja fiktion nivelessä. Puhujan taustalla vaikuttaa retoriseksi minäksi nimittämäni konstruktio, jossa kaikuu myös häivähdys biografisen artistin äänestä. Kaikessa sanoitusten aineksessa on vahvasti mukana myös leikki, joka näyttäytyy kappaleissa erityisesti puhetasojen hierarkkisuuden, kielellisen iloittelun ja trooppien hyödyntämisen kautta.