Show simple item record

dc.contributor.advisorKurunmäki, Liisa
dc.contributor.authorInkiläinen, Salla
dc.date.accessioned2021-05-27T14:08:23Z
dc.date.available2021-05-27T14:08:23Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76004
dc.description.abstractSuomessa käytetään vuosittain miljardeja euroja julkisia varoja ehkäistävissä olevien ongelmien korjaamiseen. SIB-malli eli tulosperusteinen rahoitussopimus tarjoaa kunnille rahoituskeinon, jonka avulla sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi. SIB-malli mahdollistaa julkisten palveluiden tuottamisen yksityistä pääomaa hyödyntämällä. Tässä tutkielmassa SIB-mallia lähestytään riskien ja riskienhallinnan kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia riskejä SIB-hanke voi sisältää kunnan näkökulmasta, sekä millaista riskienhallintaa kunnissa toteutetaan. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään kuntien näkemyksiä nykyisen tekemisen riskisyydestä, eli arvioida, kuinka suurena riskinä kunnat näkevät sen, että SIB-hankkeen tarjoamaa mahdollisuutta ei hyödynnetä. Tämä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, sekä haastateltavilta saaduista kirjallisista materiaaleista. Tarkoituksena oli saada aineiston avulla mahdollisimman kattava ja syvällinen ymmärrys SIB-hankkeen mahdollisesti sisältämistä riskeistä ja kuntien riskienhallinnasta. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä tutkimuksen tekohetkellä neljä kuntaa lähti mukaan Lapset-SIB II-hankkeen toteuttamiseen, tavoitteenaan lisätä lasten, nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kunnissa on tehty systemaattisesti työtä SIB-hankkeen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltujen kuntien osalta selvisi, että kuntien keinot hallita riskejä ovat melko samanlaisia, mutta panostuksen määrä vaihtelee kunnittain. Kuntien ja alan asiantuntijoiden mielipiteet eroavat toisistaan jonkin verran, mutta kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä SIB-mallin tarjoamasta mahdollisuudesta tehdä asiat toisin. Kunnissa pidetään riskisenä vaihtoehtona myös sitä, ettei SIB-hanketta toteuteta. Yleisesti voidaan todeta, että kuntien suhtautuminen SIB-malliin on enemmän myönteinen kuin kielteinen.fi
dc.format.extent85
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherSIB
dc.subject.othertulosperusteinen rahoitussopimus
dc.subject.othervaikuttavuusinvestoiminen
dc.titleSIB-hankkeen riskit ja riskienhallinta kunnan näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202105273252
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLaskentatoimifi
dc.contributor.oppiaineAccountingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi20421
dc.subject.ysoriskit
dc.subject.ysojulkinen sektori
dc.subject.ysoriskienhallinta
dc.subject.ysorahoitus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record