Ainejärjestöjen ympäristövastaavien henkilökohtainen ja sosiaalinen identiteetti ilmastonmuutokseen liittyvässä vuorovaikutuksessa

Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli ymmärtää millainen merkitys ilmastonmuutokseen liittyvällä vuorovaikutuksella on ainejärjestöjen ympäristövastaavien käsityksiin henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta identiteetistä. Tavoitteeseen pyrittiin tarkastelemalla ympäristövastaavien näkemyksiä heidän käymästään ilmastonmuutokseen liittyvästä vuorovaikutuksesta ja tulkitsemalla heidän henkilökohtaisen ja sosiaalisen identiteetin roolia ilmastonmuutokseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkielmassa haastateltiin 5:tä Jyväskylän yliopiston ainejärjestöjen ympäristövastaavaa. Haastateltavilla oletettiin olevan vähintään hallituspestin myötä kiinnostusta ilmastonmuutosta koskeviin asioihin. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman tulokset osoittavat, että ilmastonmuutokseen liittyvä vuorovaikutus on hyvin erilaista erilaisissa merkityksellisissä vuorovaikutussuhteissa. Ilmastonmuutokseen liittyvää vuorovaikutusta tarkastellaan hallituskollegojen, ystävien, perheen ja sukulaisten kontekstissa. Hallituskollegojen kanssa ilmastonmuutokseen liittyvä vuorovaikutus on faktatietoon perustuvaa ja kaikkien oletetaan ajattelevan ilmastoasioista suhteellisen samalla tavalla. Ystävien kanssa ilmastonmuutokseen liittyvää vuorovaikutus näyttäytyy muun muassa tiedon jakamisena. Ystävien kanssa kuvaillaan olevan erilaisia näkemyksiä ilmastonmuutoksesta, mutta tämän ei nähdä vaikuttavan vuorovaikutussuhteeseen tai vuorovaikutuksen laatuun. Perheen kanssa ilmastonmuutokseen liittyvässä vuorovaikutuksessa on eniten jännitteitä ja ilmapiiri vaikuttaa siihen, millä tavalla ilmastoasiat halutaan tuoda esiin vuorovaikutuksessa. Tulosten mukaan perheen ja sukulaisten kanssa ilmastonmuutoksesta ei mielellään keskustella vuorovaikutussuhteen jatkuvuuden eli olemassaolon turvaamisen vuoksi. Tutkielman tulokset osoittavat, että ainejärjestöjen ympäristövastaavilla on ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin kiinnostusta myös henkilökohtaisessa elämässä ja ilmastoasiat nähdään tärkeänä osana heidän minuuttansa. Kiinnostus näkyy muun muassa kulutustottumuksissa ja elämäntavoissa. Myös vuorovaikutussuhteilla nähdään olevan merkittävä rooli haastateltavien elämässä. Vuorovaikutussuhteissa kuuluvuuden tunne nähdään tärkeänä asiana, joka luo muun muassa yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutussuhteiden tärkeydestä huolimatta, vuorovaikutussuhteilla ja ilmastonmuutokseen liittyvällä vuorovaikutuksella ei nähdä olevan merkitystä ympäristövastaavien näkemyksiin ilmastonmuutoksesta. Tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksen tärkeys omassa elämässä vaikuttaa siihen, että ilmastonmuutokseen liittyvässä vuorovaikutuksessa ilmastonmuutosta tarkastellaan yksilöiden henkilökohtaisen identiteetin kautta. Tämän tutkielman tulokset ovat osittain ristiriidassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa, joissa sosiaalinen identiteetti nähdään vaikuttavan yksilöiden näkemyksiin ilmastonmuutoksesta. Ristiriita voi selittyä sillä, että tässä tutkimuksessa aineisto koostuu hyvin tarkasti rajatusta joukosta, joiden identiteettikäsitys sisältää tärkeänä arvoihin sidottuna osana ilmastoasiat. Tämän tutkielman tulokset lisäävät kuitenkin ymmärrystä siitä, millainen yhteys ilmastonmuutostietoisuudella henkilökohtaisessa elämässä on yksilöiden identiteettikäsitykseen ja miten vuorovaikutussuhteita ymmärretään ja tarkastellaan ilmastonmuutokseen liittyvän vuorovaikutuksen kontekstissa.