Kirkon lasikatto ja naispiispan valinta

Naispappeus sallittiin Suomen evankelis-luterilaisessa jo vuonna 1986 ja ensimmäiset naispapit vihittiin 1988. Piispan virka avattiin naisille hieman myöhemmin vuonna 1990 ja Suomi sai ensimmäisen naispiispansa 2010. Naispappeuden pitkästä historiasta huolimatta on edelleen tiettyjä kirkon asemia, joihin naisten on vaikeampaa päästä. Tämä tekee naispiispasta erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä naisen valinta piispaksi näyttäytyy aiemman tutkimuksen ja tilastojen valossa lähes poikkeuksena sääntöön. Tässä tutkimuksessa tarkastelen kirkon lasikattoa ja sitä, miten Turun ensimmäisen naispiispan Mari Leppäsen valintaan suhtauduttiin uutiskommenteissa. Analysoin uutiskommentteja Benfordin ja Snown (2000) kollektiivisen toiminnan kehysten ja kehystämisen käsitteiden avulla. Tutkimuskysymykseni oli, miten uutiskommentoijien kollektiiviset toiminnan kehykset naispiispasta rakentuivat kommenteissa? Millaisia merkityksiä valinnalle annettiin ja miten sitä tulkittiin? Uutiskommenteissa hahmottui kaksi pääasiallista kollektiivisen toiminnan kehystä: naispiispan valintaan positiivisesti suhtautuvien ja negatiivisesti suhtautuvien kehys. Lisäksi analyysissä hahmottui kolmannen pienemmän ryhmän kehys, jossa uutisointiin suhtauduttiin kriittisesti.