Erään kirjan hautaustarina : miten minusta tuli kirjoittaja

Sain kustannussopimuksen esikoiskirjalleni ensiyrittämällä. Kolme vuotta myöhemmin purin sopimuksen ja sen tehdessäni tunsin huojennusta. Miksi? Tutkielmassani tarkastelen tätä kirjan kirjoittamisen prosessia, joka toisaalta epäonnistui ja on toisaalta tarina kirjoittajaksi kasvamisesta. Aineiston henkilökohtaisen luonteen vuoksi on autoetnografia luonnollinen valinta tutkimusmenetelmäksi. Olenhan päättänyt tutkia aihetta, josta on vaikea puhua ja josta mieluusti ollaan hiljaa (Tienari & Kiriakos 2020, 283). Pyrkimykseni on mahdollisimman kattavasti esitellä niitä sisäisiä ja kulttuurisia rakenteita, jotka vaikuttivat kirjoittamisprosessin sisäisinä esteinä ja toisaalta kasvun mahdollistajina. Tutkielmani päälähteinä toimivat Edward Decin ja Richard Ryanin (2000) motivaatio- ja itseohjautuvuusteoria sekä Kristin D. Neffin (2003) tutkimukset itsemyötätunnosta. Aineistonani on päiväkirjat vuosien 2013–2016 väliseltä ajalta. Tulkitsen, että kirjoittamisen ongelmieni takana olivat haitalliset uskomukset itsestäni ja kyvyistäni sekä ulkoinen motivaatio toiminnan lähteenä. Sisäisen motivaation löytyminen mahdollistui, kun uskalsin rehellisesti ja myötätuntoisesti kuunnella itseäni ja tunteitani.