Kateus työyhteisön vuorovaikutuksessa : työntekijöiden näkemyksiä kateudesta ja sen heijastumisesta työvointiin asiantuntijatyössä.

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden näkemyksiä kateuden ilmenemisestä työyhteisön vuorovaikutuksessa ja sen koettua merkitystä työvoinnille. Tavoitteeseen pyrittiin tarkastelemalla asiantuntijatyötä tekevien näkemyksiä siitä, miten kateus ilmenee työyhteisön vuorovaikutuksessa ja miten ilmennyt kateus heijastuu työntekijän työvointiin. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui neljästä haastattelusta ja kaikki haastateltavat työskentelivät eri organisaatioissa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella kateus ilmenee työyhteisön vuorovaikutuksessa yksilötasolla, vuorovaikutussuhteen tasolla ja työyhteisötasolla. Asiantuntijatyötä tekevien haastateltavien käsitysten ja kokemusten mukaan kateus voi ilmetä sekä myönteisesti että kielteisesti työyhteisön vuorovaikutuksessa. Tuloksista käy ilmi, että kateuden ilmenemiseen kytkeytyy monenlaisia viestinnällisiä haasteita. Ilmennyt kateus voi esimerkiksi heikentää työyhteisön ilmapiiriä, näyttäytyä kateuden kohteen loukkaamisena, johtaa yhteistyöhaluttomuuteen tai lamaannuttaa työntekijää. Toisaalta kateus voi motivoida työskentelemään entistä tehokkaammin. Kateus voi myös ilmetä kehuina ja arvostuksen osoituksina työtoveria kohtaan. Tulokset osoittavat, että työyhteisössä ilmennyt kateus voi heijastua työntekijän työvointiin joko työvointia edistäen tai heikentäen. Haastateltavien käsitysten mukaan työvointia edistäviä tekijöitä ovat avoimuus, arvostus ja motivaatio. Puolestaan kuormittuneisuus, konfliktit, henkinen pahoinvointi ja työilmapiirin heikkeneminen miellettiin työvointia heikentäviksi. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään kateuden ilmenemisen moniulotteisuutta työyhteisön vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen tulokset syventävät ymmärrystä siitä, kuinka työtovereiden onnistumisiin reagoidaan ja miten se heijastuu niin työyhteisön vuorovaikutukseen kuin työntekijöiden työvointiin.