Käyttöliittymäsuunnittelun mahdollisuudet käyttäjän kokeman teknostressin lieventämisessä

Teknostressi on ollut terminä käytössä jo 1980-luvulta lähtien, mutta teknostressin kokeminen on jatkuvasti lisääntynyt yleistyneen teknologian myötä. Teknostressi vaikuttaa ihmisten asenteisiin teknologiaa kohtaan, ja stressaavaksi mielletyn teknologian käyttö saatetaan lopettaa tai ainakin tyytyväisyys käytettävää teknologiaa kohtaan vähentyy. Teknostressillä on katsottu olevan kielteistä vaikutusta myös innovaatiokykyyn, tuottavuuteen, tiedonkäsittelyn laatuun sekä työtyytyväisyyteen, joka puolestaan vähentää sitoutumista organisaatioon ja siellä työskentelyyn. Siksi jo pelkästään organisatorisista syistä on tärkeää löytää teknostressin aiheuttajat sekä keinot, joilla voidaan lieventää teknostressin syntymistä, ja sitä kautta vähentää sen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Teknologian käyttö on kuitenkin yleistynyt myös vapaa-ajalla, joten teknostressin tutkiminen on tärkeää yksilöidenkin kannalta. Teknostressiä on tutkittu laajasti, mutta sen yhteyttä käyttöliittymien ominaisuuksiin ei ole juurikaan tutkittu. Tässä tutkielmassa haluttiin tarkastella nimenomaan käyttöliittymäsuunnittelun ja teknostressitekijöiden suhdetta toisiinsa, ja etsittiin vastausta siihen, mitkä käyttöliittymän osat voivat vaikuttaa teknostressin muodostumiseen sekä miten käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan pyrkiä lieventämään käyttäjän kokemaa teknostressiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa, integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa esitettiin, että käyttöliittymän ominaisuuksien ja teknostressitekijöiden välille voidaan löytää yhteyksiä. Yhteyksiä ja päällekkäisyyksiä löydettiin etenkin teknologisen ylikuormituksen ja teknologisen monimutkaisuuden osalta. Näin ollen käyttöliittymäsuunnittelun mahdollisuudet kannattaa huomioida pohtiessa mahdollisuuksia lieventää teknostressitekijöiden vaikutusta yksilöihin. Tutkielmassa kuvattiin erilaisia keinoja parantaa käyttöliittymän ominaisuuksia siten, että ne eivät ole myötävaikuttamassa teknostressin syntyyn. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi tarpeettoman tiedon vähentäminen, ymmärrettävyyden parantaminen, ja sitä kautta ajattelun tarpeen vähentäminen, käytettävyysominaisuuksien parantaminen, ongelmatilanteiden välttäminen sekä käyttöliittymän suunnittelu saavutettavaksi ja joustavaksi siten, että se toimii eri käyttäjien tarpeisiin.