Mielikuvasta kuvaukseen : kirjoittaminen ekfrastisena matkana

Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä on mielikuva ja sen osuus kirjallisen kuvauksen syntymisessä. Mielikuva ja kuvaus ovat olennainen osa yhtä kirjallista esitystapaa, ekfrasista, joka siten toimii tutkielman kehyksensä. Esimerkkinä nostan esiin yhden ekfrastisen kuvauksen lajin, huonekuvauksen. Tutkimuskysymykseni on: toimiiko mielikuva siltana todellisuuden ja ekfrastisen kuvauksen välillä? Teoreettisena viitekehyksenä on kirjoittaminen luovana prosessina, jossa työvälineinä ja generaattoreina ovat mm. mielikuvitus, assosiaatiot ja mielikuvat. Tutkin aihetta kirjallisuuskatsauksen keinoin, liikkuen sekä kirjallisuudentutkimuksen, kognitiotieteen että filosofian tieteenaloilla. Kuvailevan synteesin johtopäätös osoittaa, että yhteys mielikuvan ja todellisuuden välillä on monitulkintainen. Ekfrasiksen nykymääritelmän mukaan mielikuvaan perustuvan kuvauksen ei välttämättä tarvitse peilata todellista kohdetta, siis todellisuutta. Koska mielikuva on olennaisesti yhteydessä muistiin, ja muistiin vaikuttavat kognitiiviset tekijät saattavat muokata muistettua, mielikuva edustaa todellisuutta epäluotettavasti. Koska mielikuvat saattavat olla epätarkkoja ja tulkinnanvaraisia sekä sisällöltään että representaatioltaan, ne eivät välttämättä edusta todellisuutta sellaisena kuin se on. Ekfrastisen kirjoittamisen voikin sanoa olevan mielikuvien editointia ja niiden edustaman todellisuuden muokkaamista.