U16-SM jääkiekkojoukkueen koetun motivaatioilmaston muutokset yhden jääkiekkokauden aikana

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida U16-ikäisten juniorijääkiekkojoukkueen motivaatioilmaston, tavoiteorientaation ja sisäisen motivaation muutoksia yhden jääkiekkokauden aikana. Tutkimuksen alussa selvitettiin pelaajien kokema lähtötaso joukkueen motivaatioilmastosta, heidän tavoiteorientaatiostaan sekä siitä kuinka suuri heidän sisäinen motivaationsa on urheilussa kehittymisen kannalta tärkeitä asioita (lepo, ravinto ja omatoiminen harjoittelu) kohtaan. Tämä tutkimuksen määrällisen aineiston osuus kerättiin kyselylomakkeen avulla. Viimeisen kyselykerran jälkeen pelaajille esitettiin vielä yksi avoin kysymys joukkueen motivaatioilmastoon liittyen. Kohderyhmän muodostivat 15-vuotiaat jääkiekkonuoret. Pelaajia osallistui tutkimukseen yhteensä 27. Joukkueen motivaatioilmastoa mitattiin Perceived Motivational Climate in Sport Questionnaire –2 (PMCSQ-2; Newton, Duda & Yin 2000) – mittarilla. Tavoiteorientaatiota mitattiin Perception of Succes Questioinnaire (POSQ) – mittarin avulla (Roberts, Treasure & Balague 1998). Sisäisen motivaation mittarina tutkimuksessa käytetty IMI – mittari (McAuley, Duncan & Tammen 1989). Mittareiden luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimen avulla ja ne todettiin luotettaviksi, aivan kuten aikaisemmissa tutkimuksissa. Kyselylomakkeen kaikissa väittämissä käytettiin Likertin 5-portaista asteikkoa (1= täysin eri mieltä…5= täysin samaa mieltä). Aineiston käsittelyssä käytettiin IBM SPSS Statistics 26 –ohjelmaa. Tutkimuksen määrällisen osuuden tulosten keskiarvoja verrattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Mittareiden summamuuttujien normaalisuus testattiin Kolmogorov-Smirnov testillä. Avoimen kysymyksen vastauksia analysoitiin teemoittelun avulla ja niistä saatujen tulosten avulla tuotettiin lisäarvoa tilastollisesti merkittävien muutoksien syihin. Kohdejoukon pelaajien kokema kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto kasvoi kauden aikana, mutta pysyi kuitenkin selkeästi alemmalla tasolla kuin tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto. Pelaajien tavoiteorientaatio ja sisäinen motivaatio urheilussa kehittymisen kannalta tärkeitä asioita (lepo, ravinto ja omatoiminen harjoittelu) kohtaan pysyi lähes samalla tasolla koko kauden ajan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jää- ja pelikausi nostaa kilpailusuuntautuneen motivaatioilmaston määrää tilastollisesti merkittävästi. Kilpailusuuntautuneisuuden kasvaminen motivaatioilmastossa ei vaikuttanut tehtäväsuuntautuneisuuteen, vaan se pysyi samalla korkealla tasolla, millä se oli kauden alussa. Tehtäväsuuntautuneisuus säilyi hallitsevampana ilmastomuotona, mikä on tärkeää esimerkiksi pelaajan kohdatessa vastoinkäymisiä. Pelaajien tavoiteorientaatio sekä sisäinen motivaatio urheilussa kehittymisen kannalta tärkeitä asioita (lepo, ravinto ja omatoiminen harjoittelu) kohtaan pysyi samalla tasolla tutkimuksen aikana.

The goal of this study was to analyse how U16-SM ice hockey team’s perceived motivation climate, goal orientation and intrinsic motivation changes from nutrition’s, rest’s and independent training’s point of view over one ice hockey season. The study consisted of three similar questionnaires. After the last questionnaire players were also asked one open question about team’s motivation climate. Target group was formed out of twenty-seven (N=27) 15-year-old ice hockey players. Team’s perceived motivational climate was measured by using Perceived Motivational Climate in Sport Questionnaire –2 (PMCSQ-2; Newton, Duda & Yin 2000) – test. Goal-orientation was measured by using Perception of Succes Questionnaire (POSQ) – test (Roberts, Treasure & Balague 1998). Intrinsic motivation was measured by using Intrinsic Motivation Inventory (IMI) – test (McAuley, Duncan & Tammen 1989). The reliability of this Study’s quantitative part’s was estimated by using the Cronbach's alpha coefficient, and it was found to be reliable, exactly as in previous studies. Likert’s five-point scale (1= Strongly disagree … 5= strongly agree) was used in all arguments of the questionnaire. The data of this study was analysed by using SPSS (IBM SPSS Statistics 26) -program. and the averages of the results were analysed by using one-way analysis of variance. Sum variables of the tests were tested by the Kolmogorov-Smirnov- test. Answers to the open question were analysed by using thematic analysis. The responses given by the players were meant to add extra value to changes behind reasons that were statistically significant. This study showed that the competitive-oriented motivational climate experienced by the target group of players increased during the season, even though it still remained at a clearly lower level than the task-oriented motivational climate. The players' goal orientation and intrinsic motivation towards the basic pillars of development in sport (rest, nutrition and independent training) remained almost at the same level throughout the season. Based on this study, it can be concluded that the time spent on ice before and during competitive season increases the amount of a performance motivational climate statistically significantly. There are many reasons for this, one of which can be, for example, unevenly distributed playing time in higher levels. It is important for the coaches to communicate openly about matters related to playing time as well as to allow playing time for any other teams in the club. The increase in performance orientation in the motivational climate did not affect the task orientation. The task-oriented motivation climate remained at the same high level as it was in the beginning of the period. Mission orientation remained as a more dominant form of climate, which is important for example when a player faces adversity. The players' goal orientation and internal motivation towards the basic pillars of development in sport (rest, nutrition and independent training) remained at the same level during the season.