Gender representations in Spider-Man video games

Abstract

Supersankarit ovat nykypäivänä suosionsa huipulla, erityisesti elokuvissa ja tv-sarjoissa. Samankaltaista suosiota nauttivat videopelit, jotka ovat vuosien mittaan nousseet myös valtavirran suosimaksi viihdemuodoksi. Tämä tutkielma yhdistää supersankarit ja videopelit, sillä tutkimuksen keskiössä ovat sukupuolten representaatiot Hämähäkkimieheen pohjautuvissa videopeleissä. Aiemmat tutkimukset supersankarisarjakuvista, -elokuvista, -sarjoista ja yleensä videopeleistä ovat löytäneet muun muassa hypermaskuliinisia ja epäinhimillisiä mieskuvia sekä seksualisoituja, passiivisia ja toissijaisiin rooleihin asetettuja naiskuvia. Koska nimenomaan supersankaripeleihin keskittyvää tutkimusta oli haastavaa löytää, valikoituivat niissä esiintyvät sukupuolten representaatiot tutkielman aiheeksi. Tämä tutkielma keskittyy ikoniseen supersankariin Hämähäkkimieheen ja tämän kumppaniin Mary Janeen. Aineistona toimivat kaksi menestynyttä videopeliä, vuoden 2000 Spider-Man ja vuoden 2018 Marvel’s Spider-Man. Aineisto kerättiin pelejä pelaamalla ja YouTube-videoita katsomalla. Hahmojen esittämiä sukupuolten representaatioita tutkittiin kuudesta elementistä koostuvaa karakterisaatioluokittelua soveltamalla. Spider-Manin Hämähäkkimies edustaa takavuosille tyypillistä osittain liioitellun maskuliinista machosankaria, eikä siviilihenkilöllisyys Peter Parkerin hahmoa kehitetä juuri laisinkaan. Marvel’s Spider-Manin Hämähäkkimies taas on huomattavasti kypsempi ja inhimillisempi, ja Peter Parker -hahmoa kehitetään lähes yhtä paljon kuin supersankaria itseään. Mary Jane puolestaan kehittyy Spider-Manin seksualisoidusta ja passiivisesta uhrista Marvel’s Spider-Manissa modernin toiminnalliseksi naiseksi, joka ei vaaroja kaihda. Tutkimuksen löydökset edustavat samaa progressiivisempaa linjaa, joka on havaittu myös muissa medioissa. Se ei heijastele vain videopelien muutosta, vaan myös yhteiskunnan muutosta. Aiemmin aliedustetut ja -representoidut ryhmät saavat enemmän näkyvyyttä ja hyväksyntää, kun tulevaisuuden representaatiot ovat monimuotoisempia.