Ammattiyhdistysliike alustatalouden aikakaudella : teoriaohjaava sisällönanalyysi palkansaajien keskusjärjestöjen ulostuloista alustatalouteen liittyen

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää palkansaajien keskusjärjestöjen, SAK:n, STTK:n ja Akavan, suhtautumista alustataloutena tunnettuun ilmiöön. Alustatalous on 2000-luvulla syntynyt ilmiö, joka perustuu digitaalisilla markkinapaikoilla (alustoilla) käytyihin jakamisen, vaihdannan ja kaupankäynnin muotoihin. Alustatalous on synnyttänyt uudenlaista työtä, jota kutsutaan muun muassa joukkoistetuksi työksi ja alustatyöksi. Alustatalous ja joukkoistettu työ haastaa perinteistä palkkatyötä, lisäämällä työhön epävarmuustekijöitä, minkä takia myös ammattiyhdistysliike on ottanut ilmiöön kantaa. Taustoitan tutkimusta keskeisten käsitteiden määrittelyllä. Lisäksi kuvailen uuteen työhön liitettyjä työn piirteitä, kuten joustavuutta ja työn epätyypillisyyttä, mitä myös alustavälitteisessä työssä esiintyy. Vahvistan tutkielman teoreettista viitekehystä käsittelemällä ammattiyhdistysliikkeen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa sekä keskeisimpiä alustatalouteen ja -työhön liitettyjä jännitteitä. Tutkielman aineistona toimii palkansaajien keskusjärjestöjen verkkosivuilta kerätyt alusta- ja jakamistalouteen liittyvät julkaisut, blogitekstit ja lausunnot. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Palkansaajien keskusjärjestöjen ulostuloissa esiintyi neljä voimakasta ulottuvuutta. Nämä ulottuvuudet olen nimennyt työlainsäädännölliseksi-, sosiaalioikeudelliseksi-, kilpailun- ja verotuksen näkökulmiksi. Tutkielman tulosten perusteella palkansaajien keskusjärjestöt liittävät alustatalouteen ja työhön pääosin negatiivisia mielikuvia. Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava näkee ainoana keskusjärjestönä alustatyössä myös mahdollisuuksia. Kritiikki alustatyötä kohtaan liittyy voimakkaammin työlainsäädännölliseen ulottuvuuteen, tarkennettuna työntekijän asemaan. Keskusjärjestöjen mukaan monet alustayritykset siirtävät työnantajalle kuuluvaa vastuuta alustatyöntekijälle itselleen, mikä näyttäytyy epäoikeudenmukaisena. Keskusjärjestöjen kritiikki alustayrityksiä kohtaan keskittyy toistaiseksi Suomessa toimivien suurimpien ja näkyvimpien alustayritysten- ja toimialojen ympärille. Palkansaajien keskusjärjestöt toivovat selkeyttä lainsäädäntöön sekä eri viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä. Työsuhteen tunnusmerkkejä tulisi heidän mukaansa tarkastella kokonaisuutena.