Show simple item record

dc.contributor.advisorJarva, Vesa
dc.contributor.authorRitamäki, Sanna
dc.date.accessioned2021-03-29T06:11:06Z
dc.date.available2021-03-29T06:11:06Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74862
dc.description.abstractTutkielmani aiheena ovat viljelysnimiin rinnastettavien peruslohkojen nimeämisperusteet ja viljelijöiden nimikäsitykset peruslohkojen nimiin liittyen. Tutkimukseni antaa uutta tietoa nykyhetken maaseudun nimistöstä ja valottaa maaseudun murroksen näkymistä maaseudun nimistön tasolla. Tutkimukseni jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin tavoitteenani on selvittää, millaisilla nimeämisperusteilla viljelijät nimeävät peltojaan. Toisekseen tutkin kansanonomastisesta näkökulmasta viljelijöiden nimikäsityksiä viljelysnimiin liittyen. Selvitän esimerkiksi, millainen on viljelijöiden mielestä hyvä tai tavallinen pellon nimi tai mitä mieltä he ovat nimien muuttumisesta. Aineistonani ovat kahdeksan eteläpohjalaisen tilan nimiluettelot heidän peruslohkojensa nimistä ja tilojen viljelijöiden haastattelut. Nimiä analysoin syntaktis-semanttista luokittelumallia soveltaen. Haastattelut toteutin puolistrukturoituina teemahaastatteluita ja niitä tarkastelen laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Peruslohkojen nimeämisperusteet olivat yleisyysjärjestyksessä aineistossani seuraavat: pellon sijainti 46 %, pellon suhde ihmiseen 35 %, pellon ominaisuus 12 % ja paikalla oleva tai esiintyvä asia 2 %. Lisäksi muilla tai tuntemattomilla perusteilla nimen oli saanut 4 % aineiston pelloista. Viljelijöiden nimikäsityksistä taas rakentuu kuva viljelysnimistä käytännönläheisinä, hyvinä työkaluina. Hyvä viljelysnimi on viljelijöiden mukaan käytännöllinen, sopivan lyhyt ja helppo muistaa. Lisäksi on hyvä, jos nimi on mahdollisimman kuvaava. Tutkimukseni tärkein huomio liittyy nimien muutokseen. Tämän työn valossa vaikuttaa siltä, että viljelysnimistössä elää rinnakkain kahdenlaista nimistöä: vanhaa, perinteiseksi miellettävää viljelysnimistöä, sekä maatalouden paperitöitä varten luotuja rekisterinimiä. Uutta nimistöä luonnehtii sen ajoittainen koodimaisuus, moniosaisuus sekä numeroiden ja lyhenteiden käyttö nimissä. Uudet nimet ovat myös vanhoja pidempiä ja niillä oli useampia nimeämisperusteita.fi
dc.format.extent98
dc.language.isofi
dc.subject.otherperuslohkot
dc.titleRiihivainion kautta Hautam Kämppä 1:lle : peruslohkojen nimeämisperusteista ja viljelijöiden nimikäsityksistä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202103292195
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysokansanlingvistiikka
dc.subject.ysopaikannimet
dc.subject.ysonimistöntutkimus
dc.subject.ysomaanviljelijät
dc.subject.ysoviljelysnimet
dc.subject.ysososiolingvistiikka
dc.subject.ysopellot


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record