Ulkoisten käytösoireiden kehityksen yhteys toisen asteen koulutuksen keskeyttämisriskiin ja muutos ulkoisissa käytösoireissa alakoulu - yläkoulusiirtymässä

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko ulkoisten käytösoireiden kehityksellä 6., 7. ja 9. luokan aikana yhteyttä toisen asteen koulutuksen keskeyttämisriskiin. Toiseksi sen tarkoitus oli selvittää, tapahtuuko alakoulu yläkoulusiirtymässä muutosta ulkoisten käytösoireiden määrässä. Molempia kysymyksiä tarkastelimme lisäksi sukupuolittain. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen riskitekijöistä ja antaa tietoa koulusiirtymästä. Tutkimusaineisto (N= 3470) koostui Alkuportaat –seurantatutkimuksesta (Lerkkanen, Niemi, Poikkeus, Poskiparta, Siekkinen, & Nurmi, 2006–2016) sekä Koulu- polku: Alkuportailta jatko-opintoihin –hankkeen seurantatutkimuksesta (Vasalampi & Aunola, 2016–). Aineisto on kerätty neljältä eri paikkakunnalta. Ulkoisten käytösoireiden määrää mitattiin käyttämällä SDQ-mittarin itsearviointilomaketta. Tieto koulutuksen keskeyttämisriskistä muodostettiin yhdistämällä oma arvio opintojen etenemisestä sekä kouluilta saatu rekisteritieto valmistumisesta. Aineisto analysoitiin käyttäen toistettujen mittausten varianssianalyysia. Tulosten mukaan ulkoisten käytösoireiden kehitys 6., 7., ja 9. luokalla ei ennustanut toisen asteen koulutuksen keskeyttämisriskiä. Sukupuolittain tarkasteltuna havaittiin, että pojilla ulkoisten käytösoireiden kehitys 7. ja 9. luokan välillä oli vähenevä, kun tytöillä kehitystä ei tapahtunut. Koulusiirtymässä alakoulusta yläkouluun ei ulkoisten käytösoireiden määrässä tapahtunut muutosta, kun tarkasteltiin koko aineistoa. Verrattaessa keskenään poikien ja tyttöjen ulkoisten käytösoireiden määrän muutosta, tytöillä käytösoireiden määrä väheni ja pojilla muutosta ei tapahtunut. Tutkimus tuo uutta tietoa ulkoisten käytösoireiden kehityksestä Suomessa. Tulokset ovat aiempien tutkimustuloksien vastaisia, mikä voi selittyä sillä, ettei aineistossa juuri esiintynyt ulkoisia käytösoireita. Kouluympäristön voidaan ajatella puuttuvan tämän kaltaiseen käytökseen ajoissa, ja sitä kautta ehkäisevän toisen asteen koulutuksen keskeytysriskiä. Alakoulu yläkoulusiirtymää ei ole aiemmin tutkittu liittyen ulkoisiin käytösoireisiin, ja tutkimuksemme vastasi tähän tarpeeseen. Se tuo ilmi, että Suomessa koulusiirtymät ovat todennäköisesti toteutettu lasta tukien liittyen ulkoisiin käytösoireisiin.