Lukio-opettajien näkemyksiä toiminnallisista oppitunneista ja opetusmenetelmistä Liikkuva opiskelu- ohjelman kontekstissa

Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden väheneminen on suomalaista yhteiskuntaa laajasti koskettava haaste. Myös istuva elämäntapa on todettu keskeiseksi terveysriskiksi ikäryhmistä riippumatta. Liikkuva Koulu- hanke on ollut eräs valtakunnallisesti näkyvä toimenpide kouluikäisten lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Vuodesta 2017 lähtien hanketta laajennettiin toisen asteen koulutukseen Liikkuva opiskelu- ohjelmaksi. Opiskelupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden edistämisen yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu toiminnalliset oppitunnit ja opetusmenetelmät. Ne valittiin tutkimuksen aihepiiriksi, koska se on osa-alue koulupäivässä, johon opettajat pääsevät konkreettisimmin vaikuttamaan tehdessään valintoja opetuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä lukion opettajilla on toiminnallisista oppitunneista ja opetusmenetelmistä Liikkuva opiskelu- ohjelman kontekstissa, millaisena he näkevät toiminnallisuuden merkityksen lukiossa ja millaisia edistäviä ja estäviä tekijöitä he näkevät toiminnallisten oppituntien ja opetusmenetelmien toteuttamiselle lukion arjessa. Tutkimuksen avulla pyritään muodostamaan kuvaa siitä, millaisena ilmiönä toiminnalliset oppitunnit ja opetusmenetelmät näyttäytyvät lukio-opettajien näkemyksissä. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen, ja aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla tammi-maaliskuussa 2020. Haastateltavat opettajat ovat lukion aineenopettajia, jotka rekrytoitiin harkinnanvaraisella otannalla sellaisista lukioista, joissa toteutetaan Liikkuva opiskelu- ohjelmaa. Aineisto koostuu yhteensä yhdeksästä (n=9) teemahaastattelusta. Tulosten mukaan opettajien toiminnallisuuden toteuttamista määrittävät tekijät ovat opettajan henkilökohtaisen käyttöteoria, opettajan luomat toimintatavat, ammatillisen kehittymisen tarve ja toimintaympäristön eli esimerkiksi eri oppiaineiden luonne sekä toimintakulttuurin vaikutus eli muutoksen tekemisen hitaus vaikuttavat toiminnallisuuden toteuttamiseen. Toiminnallisten oppituntien ja opetusmenetelmien merkitys eli keskeiset perustelut hyödyntää niitä opetuksessa ovat oppimisvalmiuden sekä opetus- ja oppimisprosessien edistäminen. Keskeisimpiä toiminnallisuuden toteuttamista edistäviä tekijöitä ovat opettajien asenne, käytössä oleva aika, suunnittelu sekä materiaalit, tilat ja välineet. Estävinä tekijöinä taas nähtiin negatiivinen asenne, epävarmuus tai urautunut ajattelu, ajan puute, opetussuunnitelman ja ylioppilaskirjoitusten voimakkaasti ohjaama toiminta sekä tiloihin liittyvät rajoitukset. Tämän tutkimuksen perusteella opettajat eivät näe toiminnallisia oppitunteja ja opetusmenetelmiä ensisijaisesti opiskelijoiden koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden edistämisen välineenä, vaan työkaluna edistää opetusta ja opiskelijoiden oppimista.