Kategorija vezlivosti v ucebnikah russkovo i finskovo jazykov dlja inostrantsev

Abstract

Maailma on muuttunut. Ihmiset ovat muuttaneet ja liikkuneet ympäri maailmaa. Näin Suomesta on myös tullut monikulttuurinen maa. Vieraiden kielten osaaminen on korostunut yhä enemmän koulujen opetuksessa ja eri kulttuurien tuntemuksessa. Näin on myös naapurimaamme venäjän kielen ja kulttuurin osaaminen tärkeää. Vieraan kielen ja S2 -kielen opetuksessa ei riitä vain kieliopin ja leksikaalisen tiedon ja taidon hallinta. Tämän lisäksi myös sosiopragmaattinen osaaminen on erittäin tärkeää. Kohteliaisuus ja kohtelias kanssakäyminen tuo vuorovaikutustilanteisiin hyväksyvää ja kunnioittavaa ilmapiiriä sekä vieraan kielen oppimiseen että kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Kulttuurit ja kohteliaisuuden keinot ovat erilaisia eri maissa. Siksi on hyvä oppia tuntemaan tapakulttuuria toinen toistaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Vääränlainen sosiopragmaattinen kohtaaminen voi johtaa kulttuurien väliseen konfliktiin. Tämän takia kommunikatiivinen kompetenssi ja sen hallitseminen on tärkeää aloittaa jo heti vieraan kielen opetuksessa. Kohtelias käytös lähentää ihmisiä, ja luo turvallisuuden tunnetta globaalissa maailmassa. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida kohteliaisuuden kysymyksiä englantilaisten kielitieteilijöiden Brownin ja Levinsonin kohteliaisuus teorian avulla. Brown ja Levinson ovat jakaneet kohteliaisuuden kategorian positiiviseen ja negatiiviseen kohteliaisuuteen. Tutkimme näiden kohteliaisuus strategioiden ilmaantumista seuraavissa paljon käytetyissä venäjän kielen ja suomi toisena kielen oppikirjoissa: Saljut 1, Kiva juttu! ja Supisuomea. Tarkoituksena oli selvittää miten ko oppikirjojen tekijät ovat huomioineet kohteliaisuuden keinot sekä kulttuurisessa kontekstissa että erilaisissa kulttuurien välisissä vuorovaikutustilanteissa. Tutkimusmetodina oli tarkastella Brownin ja Levinsonin kohteliaisuus teorian ilmaantumista yo oppikirjojen kohtaamistilanteissa. Tarkastelimme, miten positiivisen ja negatiivisen kohteliaisuuden strategisten keinojen avulla voidaan välttää keskustelukumppanin kasvojen menetys. Kulttuurien välisessä viestinnässä on tärkeää osata näitä taitoja, joten siksi ne ovat erittäin tärkeitä vieraan kielen opetuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yo oppikirjoissa on paljon kohtaamiseen liittyviä dialogeja erilaista kohteliasta kompetenssia vaativista tilanteista. Oppikirjan tekijöiden tavoitteet antoivat hyviä malleja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppikirjat opettavat maatuntemuksen ja tapakulttuurin lisäksi paljon kohteliasta kanssakäymistä. Oppikirjojen opetuksen lisäksi olisi jatkossa tarve myös oppia nonverbaalista viestintää – kohteliaisuutta eri tilanteissa. Murteita ja slangisanoja ei yo oppikirjoissa juurikaan ollut. Lisäksi ko S2-oppikirjojen dialogeissa ei aina ollut riittävää taustatietoa.