Kouluruoka 2030 : näin ilmastovaikutukset puolitetaan
Ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista 25−30 % liittyy ruokaan1. Siksi ilmastovaikutusten vähentäminen on tärkeää. Meidän tulee siirtyä suosimaan ilmastoa vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja eli ilmastoviisasta ruokaa.
Suomessa kouluruokailun piiriin kuuluu n. 900 000 lasta, jotka syövät yhden aterioistaan koulussa joka koulupäivä. Kouluruokailun ilmastoteoilla on siis iso vaikutus!
Kouluruoka tukee kestävää ruokamurrosta lisäämällä tietoisuutta ilmastoviisaasta ruoasta ja tutustuttamalla lapsia uusiin makuihin ja raaka-aineisiin. Kouluruoka voi siis muuttaa ruokakulttuuria ja syömisen tapoja ikävaiheessa, jolla on vaikutuksia läpi elämän.
Suomessa kouluruoalla on myös tärkeä pedagoginen tehtävä. Kouluruokakasvatuksen kautta voidaan:
›
kannustaa oppilaita kohti ilmastoystävällisiä ratkaisuja
›
lisätä ymmärrystä ruoan ympäristövaikutuksista
›
vaikuttaa oppilaiden käsityksiin maittavasta ja ravitsevasta ruoasta
Tämä tietolehtinen kertoo kouluruoan ilmastovaikutusten puolittamisen keinoista ja käytännön opeista ilmastoviisaan ruoan parissa tehdyn tutkimuksen sekä käytännön kokeilujen perusteella. Esite sisältää myös kouluruokailussa hyväksi todettuja ilmastoviisaita reseptejä Palvelukeskus Helsingin ja Muuramen ravitsemispalveluiden ammattilaisilta.
Kuuden viikon esimerkkiruokalista havainnollistaa, miltä ilmastovaikutuksiltaan puolitettu kouluruokalista voisi esimerkiksi näyttää. Lista täyttää ravitsemussuositukset ja on kustannuksiltaan hyväksyttävissä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Nuorten osallisuus ja ravitsemuskäyttäytyminen koulussa : miten osallistamisen kokemus, vaikutusmahdollisuuksien kokeminen ja osallisuuden aste ovat yhteydessä koululounaan syömiseen 6.-9.-luokkalaisten nuorten keskuudessa?
Gluschkoff, Tanja Helena (2016)Ruokavaliolla ja ravitsemuksella on tärkeä merkitys elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpitämisessä läpi elämän. Säännöllinen ateriarytmi ja ravitsevat välipalat toimivat terveellisen ruokavalion perustana. ... -
Manoeuvring between regulations to achieve locally accepted results : analysis of school meals in Latvia and Finland
Grivins, Mikelis; Tisenkopfs, Talis; Tikka, Ville; Silvasti, Tiina (Springer, 2018)Rather than having a consistent food policy, countries often tend to regulate food from the margins of other policy domains such as agricultural, environmental, welfare or educational policies. Regulatory interventions ... -
3. luokan oppilaiden ruokailutottumuksia ja käsityksiä kouluruokailusta
Suhonen, Emilia (2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ruokailutottumuksia ja käsityksiä kouluruokailusta on 3. luokan oppilailla. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville millaiset ruokailutottumukset oppilaille on kehittynyt, ... -
Nuorten tekemät ruokavalinnat ja osallisuus peruskoulun toimintaan
Työläjärvi, Tarja (2018)Suomessa monien muiden maiden lailla ylipaino on vakava kansanterveydellinen uhka siihen liitettyine sairauksineen. Kouluiässä nuoren omien ruokavalintojen merkitys alkaa korostua. Nuorten Akatemian Oma valinta –hanke ... -
Hyvä eines, paha eines : teolliset elintarvikkeet kouluruokatyössä
Pudas, Taneli (2021)Tutkielmassani selvitän teollisten elintarvikkeiden käyttöä julkisten ruokapalvelujen kouluruoan valmistuksessa. Tarkastelen ruokajärjestelmän kestävyysmurroksen näkökulmasta sitä, miten teolliset elintarvikkeet näkyvät ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.