Multiple identities at work : discursive construction of work identity of young business professionals

Abstract

This research aims at understanding how work identities of young business professionals are discursively constructed in interpersonal interaction. Premised on social constructionism, the current study sees identities and meanings of identities as multiple and dynamic. The research data were collected by observing and interviewing six primary participants in international companies of different sizes. The methodologies of Cultural Discourse Analysis and Positioning Analysis were applied to the qualitative data, which included transcribed video and audio recordings, researcher field notes and some screen captures. The results show that the discursively constructed work identities are indeed multi-faceted and situated. Optimal distinctiveness was created by resisting fixed identity categories that included negative positioning and othering. On the other hand, the discourses constructed a merged ‘international’ identity that was associated with an open mindset, valuable expat experiences and the ease of communication in lingua franca English. In workplace relationships, positioning was often implicit and embedded in humour, left-handed compliments or nonverbal communication. However, explicit third order positioning between gendered occupational groups took place outside the immediate communicative situations. In the workplace, discursive positioning was less common in hierarchical role-relationships than in peer relationships. The discourses of identity and transition jointly created meanings of young professionals who make independent, sometimes non-traditional career choices. On the other hand, the narratives reflected face concerns about how such decisions are perceived by others. In the ‘juggler’ discourse, the work and nonwork boundaries appeared fluid and permeable, while the competing ‘isolated employee’ discourse produced a clearer distinction between private and work domains. The study contributes to the understanding of millennial work identity in the diverse and changing world of work. From the perspective of interpersonal communication, millennials do not form a homogenous group of employees, but their work identity and identity positions are continuously re- and co-constructed in their relationships through communication in and outside workplaces. The results of this study can be used to develop in-company communication and communication studies and curricula in business education.

Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on ymmärtää nuorten liike-elämän ammattilaisten työidentiteetin diskursiivista rakentumista. Sosiaaliseen konstruktionismiin nojautuen identiteetit ja niiden merkitykset nähdään moniulotteisina ja dynaamisina. Tutkimuksen aineisto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla kuutta nuorta työntekijää erikokoisissa kansainvälisissä yrityksissä. Laadullinen aineisto koostuu video- ja audiotallenteista, tutkijan kenttämuistiinpanoista ja joistakin kuvakaappauksista. Aineisto on analysoitu yhdistämällä kulttuurista diskurssianalyysiä ja positiointianalyysiä. Tutkimus osoittaa, että diskursseissa rakentuvat identiteetit ovat hyvin moninaisia, joustavia ja tilanteisia. Pysyviä identiteettikategorioita vastustamalla rakennettiin merkityksiä, joilla voitiin optimaalisesti erottautua silloin, kun identiteettiin liitettiin negatiivisia assosiaatioita tai toiseuttamista. Toisaalta diskurssit rakensivat kansainvälistä hybridi-identiteettiä, johon liitettiin positiivisia assosiaatioita, kuten avoin mielenlaatu, arvokkaat kokemukset ekspatriaattina ja englanninkielisen viestinnän helppous. Työpaikan interpersonaalisessa viestinnässä positiointi oli usein implisiittistä, ja se piiloutui toiseuttavaan huumoriin, kömpelöihin kohteliaisuuksiin tai sanattomaan viestintään. Kuitenkin positiot sukupuolittuneiden ammattiryhmien välillä tulivat eksplisiittisesti julkilausutuiksi vuorovaikutustilanteiden ulkopuolella. Positiointia esiintyi enemmän työpaikan vertaissuhteissa kuin hierarkkisissa, organisatorisiin rooleihin perustuvissa vuorovaikutussuhteissa. Työidentiteetti- ja muutosdiskurssi synnyttivät kohdatessaan merkityksiä, joissa nuoret ammattilaiset näyttäytyivät aktiivisina toimijoina ja itsenäisinä omien, joskus epätavallisten urapolkujen rakentajina. Toisaalta muutostarinat heijastelivat kasvojen menettämisen pelkoa. Identiteettidiskurssissa rakentuvan ‘jonglöörin’ rajat työn ja muun elämän välillä olivat läpäiseviä ja muuttuvia, kun taas toisaalta ‘eristyneen työntekijän’ diskurssi tuotti selvärajaisimman eron yksityisen ja työelämän alueiden välille. Tutkimus lisää ymmärrystä milleniaalien työidentiteeteistä monimuotoisessa ja muuttuvassa työelämässä. Interpersonaalisen viestinnän näkökulmasta milleniaalit eivät näytä muodostavan yhtenäistä työntekijäryhmää, vaan heidän työidentiteettinsä ja identiteettipositionsa rakentuvat ja muotoutuvat jatkuvasti työhön liittyvissä ja työn ulkopuolisissa vuorovaikutussuhteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kansainvälisten organisaatioiden sisäisen viestinnän ja liiketalouden alan viestintäopintojen kehittämisessä.