”Näen sen jatkuvana uhkana” : kilpailumanipulaation riskitekijät ja torjuntakeinot sekä urheilun tutkinnallisten menetelmien muutos

Abstract

Tässä laadullisessa tutkielmassa tarkastellaan kilpailumanipulaation riskitekijöitä yleisesti ja suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat ilmiön torjuntakeinot sekä urheilun tutkinnallisten menetelmien kriminaalipoliittinen muutos. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksän eri asiantuntijan teemahaastatteluista, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Asiantuntijat edustivat kilpailumanipulaation kannalta keskeisiä suomalaisia urheilulajeja ja -organisaatioita.

Tutkimusaineiston perusteella kilpailumanipulaation keskeisimmät riskitekijät liittyivät taloudellisiin seikkoihin ja vedonlyöntiin. Seurojen heikot taloudelliset tilanteet johtavat urheilijoiden palkkiotason alenemiseen ja viivästyneisiin tai kokonaan maksamatta jääneisiin palkkioihin. Lisäksi taloudelliset vaikeudet lisäävät seuroissa taloudellisen riskinoton mahdollisuutta. Vedonlyöntiin liittyvät riskitekijät kiinnittyivät pitkälti kansainvälisten vedonlyöntimarkkinoiden kasvuun. Kilpailutoiminnan kohdalla keskeisin riski kohdistui mataliin sarjatasoihin. Olennaisimpana yksilöihin liittyvänä riskitekijänä nähtiin urheilijoiden ulkomaalaisuus. Ulkomaalaisuuden ei kuvattu olevan varsinaisesti kansallisuuteen sidottu kysymys, vaan liittyvän yleisellä tasolla pelaajaliikenteen kansainvälisyyteen. Suomalaisen urheilun riskialttius keskittyy tällä hetkellä kansainvälisen vedonlyönnin vuoksi lähinnä jalkapalloon. On mahdollista, että rikollistoimijat kohdistavat katseensa jatkossa myös muihin lajeihin.

Valvonta ja tarkkailu osoittautuivat keskeisimmäksi osa-alueeksi kilpailumanipulaation torjunnassa. Valvonta ilmeni pääasiassa elektronisena valvontana, kuten vedonlyönnin monitorointina, kilpailutapahtumien elektronisena valvontana ja vihjepalveluina. Osa lajeista toteutti elektronista valvontaa yhteistyössä siihen erikoistuneiden tahojen kanssa. Myös tiedonhankinta ja tietoisuuden lisääminen olivat keskeinen osa kilpailumanipulaation torjuntaa. Tietoisuuden kasvattamiseen pyrittiin koulutustoiminnan avulla. Tietoa kerättiin virallisista ja epävirallisista lähteistä. Keskeisin haaste kilpailumanipulaation torjunnassa oli lainsäädännön puutteellisuus. Suurin osa vastaajista tunnisti jollain tasolla urheilun tutkinnallisten menetelmien kriminaalipoliittisen muutoksen. Selkeä enemmistö suhtautui myönteisesti tutkinnallisen toiminnan lisääntymiseen. Sen nähtiin tuovan tukea tilanteissa, jotka eivät ole välttämättä suoranaisia viranomaisasioita. Lisäksi osa katsoi, että urheilua tulee valvoa ja kontrolloida. Tutkinnalliseen toimintaan varauksella suhtautuneet näkemykset painottivat yksilön oikeusturvaa. Keskeinen kysymys oli, voivatko urheilun riippumattomat organisaatiot tarjota yhtä luotettavaa tutkintaprosessia kuin viranomaisten vastaavat. Tutkinnallista toimintaa tulee läpivalaista kriittisesti myös jatkossa.

This qualitative study examines the risk factors of competition manipulation in general and in the Finnish context. Also, the means of combating the phenomenon and the change in the criminal policy of sports investigative processes are point of interest. The research material consists of thematic interviews with nine different experts, which were analyzed by means of theory-guiding content analysis. The experts represented key Finnish sports and organizations for competition manipulation.

Based on the research data, the most important risk factors for competition manipulation were related to economic factors and betting. The weak financial situation of the sports clubs leads to a reduction in the level of fees for athletes and to late or non-payment of salaries. In addition, financial difficulties increase the possibility of financial risk-taking in the clubs. Betting-related risk factors were largely tied to the growth of the international betting market. The most significant risk in terms of competitive risks was seen to be related to low division levels. The most relevant risk factor associated with individuals was seen to be the foreignness of the athletes. Foreignness was not described as an issue linked to nationality but was related at a general to the internationality of player traffic. The risk exposure of Finnish sports is practically focused on football due to international betting. It is possible that criminal actors will focus also on other sports in the future.

Surveillance and monitoring proved to be a key element in the fight against competition manipulation. The monitoring took the form mainly of electronic monitoring, such as betting monitoring, electronic monitoring of competition events and whistleblowing policies. Some sports carried out electronic monitoring in cooperation with specialized parties. Acquisition of information and awareness-raising were also a key part of the fight against competition manipulation. Awareness raising was sought through education activities. Data were collected from official and unofficial sources. The main challenge in combating the competition manipulation was the lack of legislation. Most respondents identified a change in criminal policy of sports investigative processes. It was bringing support in situations that are not necessarily direct authoritative matters. In addition, some saw that sport should be monitored and controlled. Views with reservations about investigative activity emphasized the legal security of the individual. The key question was whether independent sports organizations could provide as reliable investigation process as those of the authorities. Investigative activities should be critically examined also in the future.