Eeppinen vertaus runoelmassa Ilias Latina

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa käsittelen antiikin kirjallisuuteen kuuluvaa latinankielistä runoelmaa Ilias Latina. Se on ilmeisesti opetuskäyttöön tarkoitettu 1070 heksametrisäkeestä koostuva lyhennelmä Homeroksen Ilias-eepoksesta. Teoksen kirjoittajaksi on esitetty useita henkilöitä, mutta nykyisin uskotaan kirjoittajan olleen Baebius Italicus. Huomattava piirre on runoelman alku- ja loppusäkeiden ensimmäisistä kirjaimista muodostuva akrostikon Italicus scripsit "Italicus kirjoitti". Teoksen katsotaan säilyttäneen Iliaan tapahtumat länsimaisten ihmisten mielissä keskiajalla, kun kreikankielistä alkuperäistarinaa ei tunnettu.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia eeppisiä vertauksia runoelmassa on käytetty ja miten ne liittyvät antiikin kirjallisuusperinteeseen. Eeppinen vertaus on eräs kertomarunouden tunnuspiirteistä. Homeroksella tällaisten vertausten tarkoitus on jaksottaa monotonista taistelua tuomalla väliin luonnon ja ihmiselämän aiheita, jotka lisäävät kohtalokkaiden käänteiden tunnelmallisuutta. Eeppisten vertausten tutkiminen auttaa ymmärtämään, millä tavalla jäljittelevän runouden kirjoittajat antiikin aikaan ovat ottaneet vaikutteita eri lähteistä, yhdistelleet niitä ja luoneet täysin uudenlaisia vertauskuvia.

Tutkimus on toteutettu keräämällä ja analysoimalla tekstissä esiintyvät eeppiset vertaukset sekä muutama muu huomionarvoinen teoksen eeppiseen runouteen sitova kohta hyödyntäen tekstikriittisiä editioita ja kommentaareja. Tutkielma kokoaa havaitut vertaukset ja vertailee niitä oletettuun lähdeaineistoon, pääasiassa Homeroksen Iliaaseen ja Vergiliuksen Aeneikseen. Vaikuttaa siltä, että eeppiset vertaukset ja muut eeppiset piirteet ovat välittyneet pääosin suoraan Iliaasta. Runoelma sisältää myös itsenäisiä vertauksia, joilla ei ole suoraa esikuvaa.

In this Master's thesis, I analyse an ancient literary work, the Latin poem Ilias Latina. It was apparently a didactic poem, comprised of 1070 hexameter verses that condense Homer's epic poem, the Iliad. There are many suggested authors but modern research identifies Baebius Italicus as the author. A noteworthy feature of the poem is the acrostic composed of the first letters of the first and last verses of the poem: Italicus scripsit, "Italicus wrote". The poem is seen as having preserved the events of the Iliad in the minds of medieval people in the West because the original Greek story was unknown.

The goal of this investigation is to recognize what kind of epic similes there are in the poem, and how the similes are connected to the literary tradition of the ancient world. Epic simile is a characteristic of epics. In Homer, these similes are meant to stop the monotonous battles in order to introduce themes of nature and human life, which add to the atmosphere of the fateful events. By studying epic similes we can understand how imitators in the ancient times have been influenced by various sources, combined them and created completely new similes.

The research is conducted by collecting and analysing epic similes and other noteworthy verses that tie the poem to epic poetry. This is done with the help of critical editions and commentaries. The thesis collects the found similes and compares them to the assumed textual sources, namely to Homer's Iliad and Virgil's Aeneid. It seems that the epic similes and other epic features have mostly been transmitted directly from Homer's Iliad. In addition, the poem contains independent similes, which are not based on prior examples.