Kartoitus mittareista osaksi Scrum-tiimin ohjelmistokehitystä

Ohjelmistokehityksessä, kuten yleisesti liiketoiminnassa, on hyödyllistä käyttää mittareita toiminnan tukena. Ohjelmistokehityksessä käytetään nykyisin varsin usein niin sanottuja ketteriä ohjelmistokehitysmenetelmiä, joista yksi suosituimmista on Scrum. Ketterien menetelmien tueksi on listattu useita erilaisia ja paljon käytettyjä mittareita. Suosituimmat mittarit eivät välttämättä sovellu suoraan kaikkiin tilanteisiin, vaan käyttöön otettavat mittarit olisi hyvä valita kohdealueen ja tarpeiden mukaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tutkimuksen kohteena olevan Scrum-tiimin näkökulmasta tiimin ohjelmistokehityksen tueksi käyttöönotettavia mittareita. Mittareiden selvittämisen pohjustukseksi toinen tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kohdetiimin ohjelmistokehitysprosessia, jossa Scrumviitekehyksen ohella hyödynnettiin esimerkiksi DevOps-käytänteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin iteratiivista design science -otetta, missä tuloksia täydennettiin vaiheittain tiimin kanssa keskustellen. Tutkimuksen tuloksena syntyi vuokaavioita tiimin ohjelmistokehitysprosessista ja mittarilistauksia. Tiimin ohjelmistokehitysprosesseissa kuvattiin tiimin kehitysjonon tehtävien etenemisen prosessi ja miten sen osana näkyy esimerkiksi koodien katselmointi pull request –pohjaisesti ja koodin automaattinen julkaiseminen. Automaatio on yksi DevOpsin ulottuvuuksista ja hyvä kohde mittareille esimerkiksi automaattisen ja ajantasaisen datan ansiosta. Kehitysjonotehtävien prosesseista kuvattiin featuren, user storyn, taskin ja bugin vaiheet sekä keskustelussa tärkeäksi nostettu release-suunnittelu yleisesti. Mittareita kerättiin useaa eri tiimin toimintaa koskettavan osa-alueen kirjallisuusviitteistä 226 mittarin listaukseen, josta iteratiivisesti rajattiin lopullinen 13 mittarin joukko, missä yhdeksän mittaria oli kirjallisuuden pohjalta kerätystä listasta ja neljä keskustelun pohjalta listaan lisättyä mittaria. Ohjelmistokehitysprosessien kuvaaminen ei vain pohjustanut mittarikeskustelua, mutta myös mahdollisti tiimille keskustelun oman ohjelmistokehitysprosessinsa tilasta ja sen tulevaisuudesta, sekä loi havainnollistavan kuvauksen kehitysprosessista tiimille. Iteratiivinen ja kirjallisuuteen pohjaava mittareiden kartoittaminen auttoi tiimiä rajaamaan usealta eri osa-alueelta joukon eniten tiimiä itseään kiinnostavia mittareita, joka ei vain ole listaus suosituimmista muualla käytössä olevista mittareista.