FRAM-menetelmän soveltaminen ydinvoimalaitoksen ohjeiden suunnitteluun

Abstract

Ydinvoimalaitoksissa ohjeet ovat keskeinen väline hallita turvallisuutta. Ohjeiden merkittävästä roolista huolimatta Suomen ydinvoima-alalta puuttuu formaali, yhtenäinen ohjesuunnittelumenetelmä. Tämän työn tavoitteena oli arvioida laadullista onnettomuus- ja toimintoanalyysimenetelmää FRAM:ia (engl. Functional Resonance Analysis Method, FRAM), ja sen soveltuvuutta ydinvoimalaitoksen ohjesuunnitteluun. Työn teoreettisena taustana toimi moderni turvallisuusajattelu, jossa korostetaan organisaation toimintavalmiutta, eli jär-jestelmän kykyä ylläpitää toimintaa häiriötekijöitä sisältävissä muuttuvissa olosuhteissa. Ohjesuunnittelussa toimintavalmiuksia voidaan edistää kaventamalla ihanteellisen ja toteutuneen työn välistä kuilua, jolla viitataan ristiriitaan, jossa ohjeen kuvaus työstä ei vastaa tilannesidonnaisesti suoritettua työtä. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli tarkastella, voiko FRAM-menetelmän avulla tunnistaa eroja toteutuneen työn ja ihanteellisen työn välillä BOR-ketjun häiriötilanteessa ja miten FRAM-menetelmä soveltuu ydinvoima-alan ohjesuunnittelun työkaluksi. Tutkielmassa hyödynnettiin useita laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto koostui häiriötilanneohjeen dokumenttianalyysista, ydinvoima-alan asiantuntijoiden yksilö- ja fokusryhmähaastatteluista ja simulaattoriajojen havainnoinnista. Koko tutkimusaineisto lukuun ottamatta kahta yksilöhaastattelua kerättiin ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman ydinvoimalaitoksilta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisäl-lönanalyysia, laadullista luokittelua, teemoittelua ja FRAM-menetelmää, ja tulokset tulkittiin suhteessa aikaisemman kirjallisuuden pohjalta kehitettyyn ar-viointiviitekehykseen. Tutkielman tulokset osoittivat, että FRAM-menetelmä tarjoaa potentiaalisen analyysityökalun toteutuneen ja ihanteellisen työn välisen kuilun mallintamiseen. Poiketen aikaisemmista tutkimuksista menetelmän soveltuvuus ohjesuunnittelun työkaluksi jäi tutkielman perusteella kuitenkin epävarmaksi. Tulosten perusteella havaittiin, että ohjesuunnittelua soveltuvampi käyttökohde FRAM-menetelmälle saattaisi olla epävarmojen ilmiöiden ennakointi ydinturvallisuusanalyysien yhteydessä. Tutkielman pääjohtopäätöksenä voidaan pitää tarvetta kehittää uusia menetelmiä ydinvoima-alan ohjesuunnittelun tueksi.