Unraveling the reason of participation in crowdturfing campaigns using neutralization theory

Disinformaation nähdään olevan ubiikki digitaalisissa ympäristöissä, etenkin nyt, uuden alan kehittyessä entisesti rehellisistä talkoistamis (crowdsoursing) hankkeista. Nämä crowdturfing kampanjat myyvät astroturfattuja työntekijöitä tekemään mitä tahansa disinformaatiota asiakas haluaakaan. Analyysimme aiheessa tehtiin kolmen tutkimuskysymyksen ympärille: ”Miten tavalliset talkoistamisesta kiinnostuneet työntekijät liittyvät digitaalisiin disinformaatio kampanjoihin?” ja ”Mitkä ovat ne ulottuvuudet missä tavallinen työntekijä voi suorittaa digitaalisen disinformaation tekoja?” Näitä kysymyksiä tutkiaksemme, toimme mukaan neutralisaatio teorian, jotta pystymme paremmin tutkimaan ilmiötä, ja kolmanne kysymyksemme: ”Mihin pisteeseen asti neutralisaatio teoria pystyy selittämään digitaalisen disinformaation tekojen suorittamista?” Tässä Maisterin Teesissä tutkimme aihetta vignette pohjaisilla haastatteluilla, missä kysyimme kuinka uskottavana jokainen haastateltava piti jokaista neutralisaatio tekniikkaa. Kysymyksenä oli kuinka todennäköisenä he pitivät jokaisen neutralisaatio tekniikan käyttöä kontekstissa. Nämä haastattelut antavat meidän nähdä kuinka todennäköisinä ja realistisina kukin neutralisaatio tekniikka nähtiin. Testasimme jokaista neutralisaation tekniikkaa useasta näkökulmasta. Näistä keskusteluista voimme hypotesoida että Bryant et al.'n lisäykset 'hyvään luonteeseen vetoaminen' ja 'viktimisaatio' ovat liian kärjistettyjä ja ulkopuolisia digitaalisiin disinformaatio konteksteihin. Tähän liittyen, näemme myös kuinka mitä itsekkäämpänä haastateltava näki työläisen motiiviin, sitä realistisempana tämä piti tätä motiivia. Haastateltavat näkivät digitaalisiin disinformaatio kampanjoihin liittymisen lähes täysin itsekkäänä toimintona. Lopuksi, ja ehkä tärkeimpänä, olemme hämmentyneitä siitä määrästä haastateltavista ketkä pitivät näitä kampanjoita laillisina ja sallittuina sosiaalisen media alustojen silmissä. Tämä saattaa johtua pelkästään tietämättömyydestä, mikä voi olla yksi avaintekijöistä miksi normaalit työntekijät liittyvät crowdturfaamiseen. Tämän lisäksi lähes kaikki haastateltavat puhuivat digitaalisesta kanssakäymisestä ja nettimediasta halveksuvalla pessimismillä. Mikä on tämän lopullinen seuraamus digitaaliselle maailmalle, jää nähtäväksi.