Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors
Muikku-Werner, P., & Jantunen, J. H. (2020). Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors. Lähivõrdlusi-Lähivertailuja, 30, 155-186. https://doi.org/10.5128/lv30.04
Julkaistu sarjassa
Lähivõrdlusi-LähivertailujaPäivämäärä
2020Tekijänoikeudet
© 2020 the Authors
Vironkielistä tekstiä lukevien suomalaisten on havaittu hyödyntävän monenlaisia strategioita selvittääkseen sukukielen sanojen merkityksiä. Yksi niistä on pohjustaminen (priming). Kun kyseessä on fraseologinen yksikkö, yksi osa (prime) pohjustaa toisen osan eli kohdesanan (targetin) esiintymistä, mikäli prime on tunnistettavissa äidinkielen perusteella. Tässä artikkelissa kuvaamme muutamia erityistilanteita. Miten pohjustimen ja kohdesanan välinen etäisyys tai teemanvaihdos vaikuttavat ’petollisen ystävän’ ymmärtämiseen? Lisäksi tutkimme sitä, miten ahdasrajainen semanttinen kategoria ohjaa siitä puuttuvan jäsenen merkityksen löytämistä ja millaisia perusteita käännösratkaisuille on löydettävissä. Lopuksi analysoimme korpusaineiston avulla, onko kyseisen kaltaisille kytkennöille löydettävissä tukea L1-tekstien kollokaatioista. Kyetäksemme vastaamaan näihin kysymyksiin laadimme testin, johon osallistuneiden informanttien oli käännettävä lyhyt teksti suomeksi ja perusteltava tekemiään valintoja. Yhteensä 25 testatusta kukaan ei ole opiskellut viroa. Tulokset osoittavat, että ulkoiseen samankaltaisuuteen tukeudutaan eniten. Vahva luottamus aiheuttaa käännösvirheitä, jos kohdesana on ’petollinen ystävä’. Kun toinen tarkentava pohjustin siirretään lähemmäksi kohdesanaa tai teema vaihdetaan sellaiseksi, ettei ’petollinen ystävä’ sovi siihen, väärät vastaukset vähenevät. Myös ahtaan semanttisen kategorian jäsenmäärän rajallisuus ohjaa kääntämistä. Testattavat selittävät ratkaisujaan ensisijaisesti sillä, että sanat muistuttavat toisiaan, mutta he nojautuvat myös kontekstiin, tekstien teemaan ja fraseologisten yksiköiden jäsenten välisiin semanttisiin suhteisiin. Niiden voidaan katsoa edustavan universaalia samankaltaisuutta: ilmiöt hahmotetaan lähes yhdenmukaisesti kielistä riippumatta. Lisäksi L1-korpuksista oli löydettävissä samantapaisia kollokaatioita, joten L1:n fraseologiasuhteet saattavat myötävaikuttaa valintoihin.
...
Finns reading Estonian texts have a variety of strategies to make sense of them. One is priming, which means that language users consciously or unconsciously rely on previous knowledge of associations that occur in phraseological units. We studied how the distance between a prime and its target and theme affects the understanding of unknown words and false friends, and how the restricted semantic category affects uncovering the target.
The data of the study consist of translations of Estonian texts into Finnish, produced by native Finnish speakers with no theoretical or practical knowledge of Estonian. The participants were also asked about the process of reaching certain translation equivalents. The Finnish Language Text Collection was consulted for L1 patterning, in order to reveal whether the phraseological combinations in translation tests have counterparts in target language usage.
The analysis revealed that there are several factors that affect understanding source text lexemes: external similarity, the distance of the items in a phraseological unit, the limitedness of the semantic category and, finally, world knowledge. The participants often mentioned orthographic similarity as a starting point in revealing the meaning. Other factors that contributed to understanding a foreign text were mentioned as well: context and semantic relations, which base on internalised metalinguistic knowledge, facilitated to associate the prime and the target. Finally, similar collocations to translation tests were found in the L1 data.
...
Julkaisija
Estonian Association for Applied LinguisticsISSN Hae Julkaisufoorumista
1736-9290Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/43523528
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Communication in the sky : analysis of the Finnish transport and communications agency’s aviation regulations 2022
Halonen, Janina (2023)Turvallisen ilmailun perustana on selkeä kommunikaatio. Tämä käy ilmi siitä, että jopa 70 prosentissa ilmailuonnettomuuksista kommunikaatioon ja kielenkäyttöön liittyvät ongelmat ovat merkittävimpien tekijöiden joukossa. ... -
Towards intelligibility and shared understanding : co-construction of meaning in ELF interaction
Tirri, Jenni (2011)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä vuorovaikutuksen keinoja puhujat käyttävät ymmärrettävyyden ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi keskusteluissa, joissa englanti toimii lingua francana (ELF) eli yhteisenä ... -
Features of Pronunciation Contributing to Intelligibility and Comprehensibility in L1 Finnish Speakers´ L2 English
Laitinen, Jarno (2022)Maisterintutkielmani keskittyy puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavien piirteiden tutkimiseen äidinkielenään suomea puhuvien englannin kielessä. Englannin globaali asema alati kasvavana yleiskielenä, lingua francana, on ... -
To be or not to be : a case study of formulaic sequences in Finnish EFL texbooks for upper secondary school
Ylisirniö, Matti (2012)Kivettyneet ilmaisut voidaan määritellä useamman sanan pituisiksi ilmaisuiksi, jotka käyttäytyvät yksittäisten sanojen tavoin. Näillä fraaseilla on aina osasanoista riippumaton merkityksensä, ja on hyvin todennäköistä, ... -
Finnish and Estonian in Second-Language Acquisition Research
Martin, Maisa (Finno-Ugric Studies Association of Canada (FUSAC), Rhode Island College, 2011)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.