”En tarvitse enempää apua, kiitos kuuntelusta” : nuorten mielialaan liittyviä tuen tarpeita chat-keskusteluissa.

Nuorten mielenterveys on maailmanlaajuisesti kasvava huolenaihe. Nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntyessä, avun hakemisen sijoittuessa virka-aikojen ulkopuolelle ja internetin tullessa koko ajan vahvemmin osaksi nuorten elämää, on tärkeää pystyä kehittämään digitaalisten ympäristöjen aihesisältöjä vastaamaan entistä paremmin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeisiin. Sen vuoksi on tärkeää selvittää, miten nuoret kuvaavat mielialaansa liittyviä tuen tarpeitaan. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata nuorten mielialaoireita ja niiden taustatekijöitä sekä nuorten mielialaan liittyviä tuen tarpeita ja chat-palvelun käytön hyötyjä nuorten mielenterveyden edistämisessä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Pelastakaa lapset ry:n Netari-chatista elo-lokakuun 2019 välisenä aikana kerättyjä nuorten ja ohjaajien välisiä aihepiiriltään mielenterveyteen liittyviä keskustelutallenteita (n=43). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin pohjalta. Merkittävimmäksi mielialaan liittyväksi tuen tarpeeksi nousi nuorten tarve tulla kohdatuiksi ja kuulluiksi oikea-aikaisesti juuri sillä hetkellä, kun avun piiriin hakeuduttiin. Mikäli nuoret eivät tulleet kohdatuiksi, kun he hakivat apua, jäi merkittävin nuorten mielialaan liittyvä tuen tarve täyttymättä. Chat vaikutti tulosten perusteella sopivan nuorten mielenterveystyöhön hyvin, sillä sen kautta nuorille pystyttiin tarjoamaan tukea ja apua oikea-aikaisesti heidän hakiessaan sitä virka-aikojen ulkopuolella. Chatissa keskusteleminen helpotti nuorten oloa, lisäsi heidän avun hakemisaikomuksiaan ja rohkaisi heitä kertomaan omasta tilanteestaan muille. Chat näyttäytyi perinteisten mielenterveyspalveluiden täydentäjänä, mutta ei korvaajana, sillä chatista nuoret eivät voineet saada tarvitsemaansa ja toisinaan kaipaamaansa ammattiapua. Tutkimustulokset tarjoavat nuorten parissa työskenteleville hyödyllistä tietoa nuorten mielialaan liittyvistä tuen tarpeista. Tulosten avulla nuorille suunnattujen digitaalisten ympäristöjen mielenterveyteen liittyviä sisältöjä ja verkossa toimivia palveluita voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeisiin ja siten helpottaa myös nuorten avun hakemista. Tulokset toimivat myös perusteluna nuorten mielenterveyttä edistävien palveluiden sekä nuorten ja heidän huoltajiensa sekä heidän parissaan työskentelevien aikuisten mielenterveyteen liittyvän terveysosaamisen kehittämistarpeelle. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten mielenterveyteen liittyvän terveysosaamisen kehittymiseen ja miten nuorten ja aikuisten mielenterveyteen liittyvää terveysosaamista voitaisiin vahvistaa. Olisi myös tärkeää tutkia, miten kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen liittyvää opetusta, toimintatapoja ja kulttuuria pystyttäisiin muuttamaan nykyistä vaikuttavammaksi.