Tyypillistä ja epätyypillistä työaikaa tekevät varhaiskasvatuksen lastenhoitajat lapsiryhmän pedagogisen toiminnan toteuttajina

Pedagogiikan merkitys varhaiskasvatuksessa on vuonna 2018 uudistetun varhaiskasvatuslain myötä lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen lastenhoitajien pedagogisen toiminnan toteuttamiseen viikoittain käyttämää aikaa. Koska myös vuorohoidossa olevien lasten määrä on kasvanut, oli toisena tavoitteena tutkia, onko tyypillistä ja epätyypillistä työaikaa tekevien lastenhoitajien pedagogisen toiminnan toteuttamiseen käytetyissä ajoissa eroja. Tutkimus on laadultaan määrällinen poikittaistutkimus. Aineisto kerättiin sosiaalisen median kanavia hyödyntäen verkkokyselynä kesäkuussa 2020. Kyselyyn vastasi 199 ihmistä, joista tutkimuksen aineiston muodostaa 188 lastenhoitajan vastaukset. Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla kuvailevia tunnuslukuja sekä Mann-Whitneyn U-testiä hyödyntäen. Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajille luontaisin pedagogisen toiminnan toteuttamisalue oli arjen pedagogiikka. Keskeinen havainto oli pedagogisen toiminnan toteuttamiseen käytetyn ajan suuri vaihtelu vastaajien kesken. Tyypillistä ja epätyypillistä työaikaa tekevien varhaiskasvatuksen lastenhoitajien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja pedagogisen toiminnan toteuttamiseen käytetyssä ajassa. Koska epätyypillistä työaikaa tekevät lastenhoitajat työskentelevät pääosin ilman varhaiskasvatuksen opettajien läsnäoloa, tulokset herättävät kysymyksen epätyypillisinä aikoina varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten mahdollisuudesta päästä osallisiksi monipuolisesta ja pedagogisesti painottuneesta toiminnasta varhaiskasvatuksessa.