Eysenckin persoonallisuuskyselyn ja Zuckermanin elämyshakuisuusasteikon faktorirakenteet ja pisteitys Suomessa

Abstract

According to the Eysenckian personality theory, extraversion (E), neuroticism (N) and psychoticism (P) are the fundamental personality dimensions which emerge in many different cultures. These dimensions have been assessed by the Eysenck Personality Questionnaire comprising four scales: E, N, P and a Lie (L) scale. The sensation-seeking trait, based on Zuckerman's theory, has also been studied in various cultures. The Sensation Seeking Scale (Form V) consists of four subscales: Thrill and Adventure Seeking (TAS), Experience Seeking (ES), Disinhibition (Dis) and Boredom Susceptibility (BS). The four-factor structure has emerged in many countries. The objective of the present study was to ascertain whether Eysenck's dimensions and Zuckerman's sensation-seeking factors would be found in Finland and what kind of scoring keys could be constructed for the scales. In addition, normative data for male and female groups was gathered in order to introduce the questionnaires in Finland. The factor analyses of the personality questionnaires were carried out applying two different methods, of which the orthogonal rotation of the factors is scrutinized in this report. The questionnaires were completed by 463 women and 504 men. The Finnish analyses of the Eysenck Personality Questionnaire yielded the factors P, E, N and L. The men scored higher on P and lower on L than the women. The P factor was interpreted as a scale measuring indifference to norms, antisocial tendencies and emotional bluntness. The L scale seemed to relate to conscientiousness and conforming to norms. The content and interpretation of the E and N scales corresponded to the results of previous studies. Three factors, TAS, ES and Dis, emerged in the factor analyses of Zuckerman's Sensation Seeking Scale. The men obtained higher scores on TAS and Dis but lower scores on ES than the women. The total Sensation Seeking score was also higher for the men. P and E correlated strongly and positively with sensation seeking. Hence, the present study confirmed the assumption about the relationship between Eysenck's dimensions and sensation seeking. As regards the sex differences on the scales, the results agreed well with previous findings. The study made the use of the Eysenck Personality Questionnaire and Zuckerman's Sensation Seeking Scale (Form V) feasible in Finland.

Ekstraversio (E), neuroottisuus (N) ja psykoottisuus (P) ovat eysenckilaisessa persoonallisuusteoriassa perusdimensioita, jotka ovat tulleet esiin useissa eri kulttuureissa. Dimensioita on mitattu Eysenckin persoonallisuuskyselyllä, johon sisältyy neljä asteikkoa: E, N, P ja ns. valheasteikko (L). Myös Zuckermanin teoriaan perustuvan elämyshakuisuuspiirteen esiintymistä on tutkittu eri kulttuureissa. Amerikkalainen elämyshakuisuusasteikko koostuu neljästä ala-asteikosta: jännityksen ja seikkailujen asteikko (TAS), kokemusten asteikko (ES), estottomuusasteikko (Dis) ja ikävystymisalttiuden asteikko (BS). Neljän faktorin tai ala-asteikon rakenne on tullut esiin monissa maissa. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, tulevatko Eysenckin persoonallisuusdimensiot ja Zuckermanin elämyshakuisuusfaktorit esiin myös suomalaisessa kulttuurissa ja millaiset pisteitysavaimet asteikoille voidaan laatia. Persoonallisuuskyselyjen faktorianalyysit tehtiin kahdella eri menetelmällä, joista tässä tutkimuksessa selostetaan tarkemmin faktorien ortogonaaliseen rotaatioon perustuvia tuloksia. Persoonallisuuskyselyt täytti 463 naista ja 504 miestä. Faktorit P, E, N ja L tulivat esiin Eysenckin kyselyn suomalaisissa analyyseissa. Miehet saivat korkeampia pistemääriä P-asteikolla ja naiset N- ja L-asteikoilla. P tulkittiin lähinnä normeista piittaamattomuutta, epäsosiaalisia taipumuksia ja tunnekylmyyttä mittaavaksi asteikoksi. L-asteikko näytti liittyvän tunnollisuuteen ja normien noudattamiseen. E- ja N-asteikkojen sisältö ja tulkinta vastasivat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Elämyshakuisuuden faktoreista TAS, ES ja Dis tulivat esiin suomalaisissa analyyseissa. Miehet saivat korkeampia TAS- ja Dis-pistemääriä mutta matalampia ES-pistemääriä kuin naiset. Myös elämyshakuisuusasteikon kokonaispistemäärä oli miehillä korkeampi. Eysenckin persoonallisuusasteikoista P ja E korreloivat vahvan positiivisesti elämyshakuisuuteen, joten tutkimus vahvisti oletusta Eysenckin dimensioiden ja elämyshakuisuuden välisestä yhteydestä. Myös sukupuolierot asteikkopistemäärissä olivat aikaisempien löydösten suuntaisia. Faktorirakennetta koskevat tiedot mahdollistavat Eysenckin persoonallisuuskyselyn ja Zuckermanin elämyshakuisuusasteikon käytön Suomessa.