The role of language in integration: a longitudinal study of migrant parents’ trajectories

Abstract

This study is an ethnographically oriented longitudinal exploration of the language learning and integration trajectories of eight migrant parents. The study offers a unique perspective on how migrant parents’ varied language resources are received and evaluated in Finland. The study focuses specifically on how proficiency in English attained pre-migration affected participants’ processes of language learning and integration. The study seeks to understand the fluid and situational nature of language learning and use in various contexts. This study adopts a translingual practice approach to language informed by research on English as a (multi)lingua franca (ELF) and investment in language learning. The study comprises three sub-studies and an overview. The participants were eight migrant parents, two senior and five junior nurses working at Finnish family clinics. The data was collected between 2015 and 2019, and consists of interviews with the migrant parents and family clinic representatives. Sub-study 1 focuses on the parents’ experiences of inclusion and exclusion shaped by language use during their initial period of settlement in Finland. In Sub-study 2, the concept of investment is employed to explore how two migrant parents narrativize their language learning and integration trajectories, and how their investment in language learning has contributed to more satisfactory working-life integration. Sub-study 3 sheds light on how family clinic nurses categorize their migrant clients based on the clients’ perceived proficiency in English and whether this conforms to the native speaker norm. This study shows that being able to use English is helpful at the beginning of a person’s stay in Finland. However, the findings highlight the fact that in order to feel that they are integrated and, above all, to achieve professional satisfaction, migrants need to develop proficiency in the local language. In addition, the study shows how strongly native speaker ideology is reflected in the evaluation of foreigners’ language proficiency. The study therefore has important practical implications for both general education and for the training of various professionals, such as teachers and family clinic nurses. Keywords: ethnography, English as a lingua franca, family clinic, immigrant, investment, language learning, migrant, native speaker ideology, stay-at-home parent

Tämä on etnografisesti suuntautunut pitkittäistutkimus kahdeksan siirtolaisvanhemman kielen oppimisen ja kotoutumisen poluista. Tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman siihen, miten siirtolaistaustaisten vanhempien olemassa olevat kielelliset resurssit otetaan vastaan ja miten niitä arvioidaan Suomessa. Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ennen muuttoa saavutettu englannin kielen taito vaikutti osallistujien kielenoppimiseen ja kotoutumiseen. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään kielen oppimisen ja sen käytön muuttuvaa ja tilanteista luonnetta vaihtelevissa ympäristöissä. Tutkimuksessa käytetään kielirajat ylittävää lähestymistapaa, ja siinä hyödynnetään sekä englannin käyttöön lingua francana että kielenoppimiseen investoimiseen liittyvää tutkimusta. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja yhteenveto-osasta. Osallistujina oli kahdeksan siirtolaistaustaista vanhempaa sekä kaksi osastonhoitajaa ja viisi terveydenhoitajaa, jotka työskentelivät suomalaisissa neuvoloissa. Haastatteluaineisto kerättiin vuosien 2015 ja 2019 välisenä aikana. Osatutkimus 1 keskittyy kuvaamaan millaisia kielen käyttöön liittyviä mukaan pääsemisen tai ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksia siirtolaisvanhemmilla oli Suomeen asettautumisen alkuvaiheessa. Osatutkimuksessa 2 käytetään kielenoppimiseen investoimisen käsitettä kuvaamaan sitä, kuinka kaksi siirtolaisvanhempaa kerronnallistavat kielenoppimisen ja kotoutumisen polkujaan, sekä työelämään integroitumistaan. Osatutkimus 3 käsittelee sitä, miten neuvolan terveydenhoitajat luokittelevat asiakkaitaan englannin osaamisen tason mukaan sekä sen perusteella, kuinka hyvin tämä taso vastaa syntyperäisen kielenpuhujan mallia. Tämä tutkimus osoittaa, että englannin kielen osaamisesta on hyötyä kotoutumisen alkuvaiheessa. Tuloksissa korostuu kuitenkin, että onnistuneen kotoutumisen ja ennen kaikkea ammatillisen tyytyväisyyden saavuttaminen edellyttää paikallisen kielen osaamista. Lisäksi tutkimus osoittaa, että syntyperäisen kielenpuhujan malli vaikuttaa hyvin voimakkaasti ulkomaalaisten kielitaidon arviointiin julkisissa palveluissa. Tutkimuksella on täten käytännön sovellusarvoa esimerkiksi opettajien ja terveydenhoitajien koulutuksessa. Avainsanat: etnografia, englanti lingua francana, neuvola, maahanmuuttaja, investoiminen, kielen oppiminen, siirtolainen, syntyperäisen kielenpuhujan malli, kotivanhempi