Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors

Abstract

Research shows that a majority of people will experience back pain (BP) during their lifetime. Low back pain (LBP) in youth has a tendency of increasing the odds for LBP in adulthood, and it is commonly concurrent with other musculoskeletal (MSK) complaints, but also other factors such as sleep problems, reduction of physical activity and school absenteeism. Some studies have suggested that youth taking part in sports are at increased risk for LBP. Therefore, the main objective of this thesis was to investigate the prevalence of BP in youth and explore the association between LBP incidence and plausible risk factors in youth basketball and floorball players. The prevalence of back pain (BP) was first investigated in youth based on their participation in organized sports club activities. Twenty-four percent of boys and 35% of girls reported BP. BP was associated with other musculoskeletal complaints. In boys, being a sports club member the odds for LBP were increased compared to non-members. On the other hand, frequent neck and shoulder pain (NSP) was less common among sports club members than it was among non-members. In addition, BP prevalence, incidence and risk factors for LBP were investigated in youth basketball and floorball players using a prospective design. At the beginning of every study year, the players participated in baseline tests that measured muscle strength and flexibility, general joint hypermobility, ground reaction force (GRF) during vertical drop jump and movement control during movement tests. During the follow-up of one to three years, individual training and game hours and back pain resulting in at least 24-hour time-loss were recorded. We found that, LBP was common among young team sport players: 45% and 64% of basketball and floorball players reported having experienced LBP, respectively. The onset of the symptoms seemed to be mostly gradual without any identifiable trauma and LBP was most prevalent during the playing season. The longitudinal analysis revealed that 13% of the players reported time-loss LBP during the follow-up with median time-loss of 14 days. The incidence of BP was 0.4 per 1,000 hours of training and games. In the risk factor analyses, we found an association between hip-pelvic control during single-leg vertical drop landing and LBP. We did not observe a similar association in standing knee lift test and hip-pelvic control. No associations were found between LBP and impact force of landing, lower extremity maximal strength nor flexibility or hypermobility. LBP is a common complaint among youth and youth athletes and is concomitant with other MSK complaints. LBP hampers sports participation in youth athletes. Decreased hip-pelvic control in single-leg landing task was associated with increased risk for LBP incidence in youth floorball and basketball players. In the future, the association between movement and position control and LBP incidence in youth athletes should be investigated further using prospective and intervention designs.

Tutkimusten mukaan suurin osa kokee elämänsä aikana selkäkipuja. Alaselkäkivut nuoruudessa altistavat alaselkäkivuille aikuisuudessa ja esiintyvät usein yhdessä muiden tuki- ja liikuntaelin (TULE) vaivojen kanssa. Alaselkäkivut on yhdistetty myös muun muassa uniongelmiin, fyysisen aktiivisuuden määrän vähentymiseen ja koulu¬poissaoloihin. Joidenkin tutkimusten mukaan urheiluun osallistuminen altistaa alaselkäkivuille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia selkäkipujen yleisyyttä suomalaisilla nuorilla ja selvittää mahdollisten riskitekijöiden yhteyttä alaselkäkipujen ilmaantuvuuteen nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. Ensin selkäkipujen yleisyyttä selvitettiin urheiluseuratoimintaan osallistuvilla ja ei-osallistuvilla nuorilla. Kaksikymmentäneljä prosenttia pojista ja 35 % tytöistä raportoi selkäkipuja edellisen kolmen kuukauden aikana. Selkäkivut olivat yhteydessä muihin TULE-vaivoihin. Pojilla urheiluseurassa harrastaminen lisäsi selkäkipujen toden¬näköi¬syyttä, mutta toisaalta urheiluseurassa liikkuvilla nuorilla oli harvemmin toistuvia niska- ja hartiaseudunkipuja. Tämän jälkeen selvitettiin seurantatutkimuksella selkäkipujen yleisyyttä, ilmaan¬tuvuutta ja alaselkäkipujen riskitekijöitä nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. Jokaisen tutkimusvuoden alussa pelaajat osallistuivat laajoihin alkutesteihin, joissa mitattiin lihasvoimaa ja -venyvyyttä, nivelten yliliikkuvuutta, törmäysvoimaa kahden jalan pudotushypyn alastulossa sekä liikkeen hallintaa liiketesteissä. Seurannan aikana kerättiin yksilölliset tiedot harjoittelu- ja pelimääristä sekä vähintään vuorokauden poissaolon harjoituksista aiheuttaneista selkäkivuista. Neljälläkymmenelläviidellä prosentilla koripallon pelaajista ja 64 % salibandyn¬pelaajista oli joskus ollut selkäkipuja. Tyypillisesti selkäkivut olivat alkaneet hitaasti ilman edeltävää traumaa ja niitä koettiin eniten kilpapelikaudella. Seurannan aikana 13% pelaajista raportoi selkäkipuja, jotka estivät täysipainoisen osallistumisen harjoi-tuksiin ja peleihin (mediaani poissaolo oli 14 päivää). Selkäkipujen ilmaantuvuus oli yhteensä 0.4 tuhatta harjoitus- ja pelituntia kohden. Riskitekijäanalyyseissä havaittiin yhteys selkäkipujen ja lonkan ja lantion hallinnan välillä yhden jalan alastulossa. Vastaavaa yhteyttä ei todettu seisten tehdyssä polvennostotestissä. Yhteyttä ei myös¬kään havaittu alaselkäkipujen ja alastulon aiheuttaman iskun suuruuden, alaraajojen maksimilihasvoiman, lihasvenyvyyden tai liikkuvuuden välillä. Alaselkäkivut olivat yleisiä jo nuorilla ja ne esiintyivät usein yhdessä muiden TULE-vaivojen kanssa. Alaselkäkivut häiritsivät myös nuorten urheilijoiden harjoittelua. Heikompi lonkan ja lantion hallinta dynaamisessa liiketestissä lisäsi riskiä alaselkä¬kivuille nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Tulevaisuudessa nuorten urheili¬joiden asennon- ja liikkeenhallinnan yhteyttä selkäkipuihin kannattaa tutkia lisää seuranta- ja interventiotutkimusten avulla.