Show simple item record

dc.contributor.authorAunila, Seija
dc.date.accessioned2020-08-12T10:11:01Z
dc.date.available2020-08-12T10:11:01Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.isbn978-951-39-8256-0
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71387
dc.description.abstractThis study investigates how the Finnish women’s magazine Kotiliesi built and shaped the normative ideal of a home front woman during World War II in Finland and how editor in chief Alli Wiherheimo managed the content strategy of the magazine. The subject of research were Kotiliesi magazine issues from 1939 to 1945, annual reports of Yhtyneet Kuvalehdet publishing company and private archives of key writers. The conceptual framework of this study is on one hand that of discourse theory and on the other hand gender studies. A three-discourse theoretical model has been created on the basis of the research materials: first, a discourse validating the justification of war, second, a pronatalist discourse of preserving the nation, and third, a discourse of common experience that strengthens the sacrifice-hero premise. The key figure in creating the discourse of preserving the nation was member of the magazine’s advisory board, vice chairman of Finnish Family Federation Elsa Enäjärvi-Haavio, who lobbied for a six-child family ideal. To achieve this goal, the articles rejected lengthy education and suggested young women should marry early. The message was emphasized by means of fictitious growth stories meant to inspire young women to marry invalids of war. The sacrifice-hero premise was strengthened by common experience writings of two causerists who had lost their sons in war, smallholder Impi Aronaho and writer Tyyni Tuulio, and archetypical fictitious sacrifice stories. The study shows that the meaning of the Kotiliesi magazine motto ”Home is the heart of society” shifted during World War II, and the idea of a woman’s role changed. Before the war, the magazine had given seasonal tips and instructions for homemakers, but after the war broke out, the focus shifted to supporting the war efforts. When describing the change in female identity, editor in chief Wiherheimo used a metaphor relating to the Finnish national epic Kalevala: a pre-war active member of society, Louhi, turned into Lemminkäinen’s Mother, sacrificing her son. The editorial content was clearly affected by hegemonic thought patterns in the society, the conservative Christian values of the magazine, and the writers’ view of a woman’s role in the war, based on their shared set of values. The magazine’s propagandist content was strengthened when Wiherheimo set up an advisory board in 1941, consisting of influential members of society supporting her worldview and values. Thus, Kotiliesi separated itself from the two other commercial women’s magazines, Hopeapeili and Eeva, which in their content supported an escapist, adventurous female identity.en
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka Kotiliesi-naistenlehdessä muodostettiin ja muokattiin normatiivista kotirintamanaisen ideaalia toisen maailmansodan aikana Suomessa sekä avataan päätoimittaja Alli Wiherheimon toimintaa lehden sisällön linjaamisessa. Tutkimuskohteena ovat Kotiliesi lehdet vuosilta 1939–1945, Yhtyneiden Kuvalehtien vuosikertomukset sekä keskeisten kirjoittajien yksityisarkistot. Tutkimus kiinnittyy kulttuurintutkimukseen ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimii yhtäältä diskurssiteoria ja toisaalta sukupuolentutkimus. Analyysin pohjaksi on tämän tutkimuksen pohjalta luotu kolmen diskurssin teoreettinen malli, ensimmäisenä sodan oikeutusta vahvistava diskurssi, toisena tulee kansakunnan säilymisen pronatalistinen diskurssi ja kolmantena on uhri–sankari-premissiä vahvistava yhteisen kokemuksen diskurssi. Sodan oikeutusta vahvistava diskurssi kiinnittyi yhteiskunnassa vallinneeseen ennen kaikkea pappien vahvistamaan käsitykseen Suomen tehtävästä länsimaisen sivistyksen puolesta taistelijana. Kotiliedessä diskurssia vahvistivat pappien lisäksi Katri Bergholm nimimerkillä Isoäiti. Kansakunnan säilymisen diskurssin muodostumisessa keskeiseen osaan nousi neuvottelukunnan jäsen, Väestöliiton varapuheenjohtaja Elsa Enäjärvi-Haavio, joka esitti vaatimuksen kuuden lapsen ideaalista. Tavoitteen saavuttamiseksi kirjoituksissa puhuttiin pidempää kouluttautumista vastaan ja vaadittiin nuorten naisten varhaista avioitumista. Sanomaa vahvistettiin fiktiivisillä kasvutarinoilla, joissa innostettiin nuoria naisia avioitumaan sotainvalidin kanssa. Uhri–sankari-premissiä pyrittiin vahvistamaan sekä sodassa poikansa menettäneiden pakinoitsijoiden, pienviljelijäemäntä Impi Aronahon ja kirjailija Tyyni Tuulion, yhteisen kokemuksen kirjoituksilla sekä arkkityyppisillä fiktiivisillä uhritarinoilla. Tutkimus osoittaa, että Kotilieden motto ”Koti on yhteiskunnan sydän” sai uuden merkityksen toisen maailmansodan aikana ja käsitys naisen roolista muuttui. Lehti oli ennen toista maailmansotaa antanut perheenemännille vuodenkiertoon liittyviä vinkkejä ja ohjeita, mutta sodan puhjettua keskeisiksi nousivat sodan asettamat vaatimukset. Päätoimittaja Wiherheimo kuvasi naisen identiteetin muutosta kalevalaisella kielikuvalla sotaa edeltävän ajan aktiivisesta yhteiskunnallisesta toimijasta Kalevalan Louhesta uhrautuvaksi Lemminkäisen äidiksi. Toimituksen sisällölliseen linjaukseen vaikuttivat aivan ilmeisesti yleiset yhteiskunnassa vallinneet ajattelumallit, lehden kristilliskonservatiivinen arvomaailma ja kirjoittajien yhteiseen arvopohjaan perustuva näkemys naisen roolista sodassa. Propagandistista sisältöä vahvisti Wiherheimon vuonna 1941 lehteen perustama neuvottelukunta, johon hän kiinnitti keskeisiä päätoimittajan arvomaailmaa ja näkemystä tukevia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kotiliesi erkaantui näin sisällöllisesti kahdesta muusta kaupallisesta naistenlehdestä Hopeapeilistä ja Eevasta, jotka tukivat kirjoituksillaan eskapistista, seikkailevaa naisidentiteettiä.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.subjectWiherheimo, Alli,
dc.subjectYhtyneet kuvalehdet.
dc.subjectKotiliesi (aikakauslehti)
dc.subjectHopeapeili (aikakauslehti)
dc.subjectEeva (aikakauslehti)
dc.subject1939-1945
dc.subjectnaistenlehdet
dc.subjectaikakauslehdet
dc.subjectnaiskuva
dc.subjectnaisen asema
dc.subjecttoinen maailmansota
dc.subjectkotirintama
dc.subjectpropaganda
dc.subjectsotapropaganda
dc.subjectnaiset
dc.subjectsukupuoliroolit
dc.subjectWorld War II
dc.subjecthome front
dc.subjectwomen's magazine
dc.subject.otherKotiliesi-lehtifi
dc.subject.otherYhtyneet Kuvalehdetfi
dc.subject.otherAlli Wiherheimo
dc.subject.otherHopeapeili-lehtifi
dc.subject.otherEeva-lehtifi
dc.titleKuinka naistenlehdestä tuli osa sotapropagandaa: Naisihanteen muodostuminen ja muokkautuminen Kotiliesi-lehdessä toisen maailmansodan aikana
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8256-0
dc.subject.ysotoinen maailmansotafi
dc.subject.ysoSecond World Waren
dc.subject.ysokotirintamafi
dc.subject.ysohome fronten
dc.subject.ysonaistenlehdetfi
dc.subject.ysowomen's magazinesen
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record