Words and pictures of victory : Japanese representations of the first Sino-Japanese war 1894-1895

Ensimmäinen Kiinan-Japanin sota 1894-1895 oli Japanin ja Kiinan välinen kamppailu ennen kaikkea vaikutusvallasta Korean niemimaalla. Ymmärrettävästi sodasta keskusteltiin runsaasti sanomalehdissä, ja kumpikin osapuoli tuotti runsaasti kuvamateriaalia sotatapahtumista. Erittäin suosittu aihe sota oli japanilaisessa puupiirrostaiteessa, ja laajalle levinneet kuvat vaikuttivat japanilaisten näkemyksiin sodasta. Pro gradu-tutkielmassani perehdyn siihen, millaisia viestejä japanilaiset sanomalehtikirjoittajat ja puupiirrostaiteilijat halusivat välittää sellaisella sanastolla ja visuaalisella kielellä, jota lännessä kutsuttiin nationalismiksi. Tähän liittyy olennaisesti toiseuden käsite eli se, miten "toiset" (kiinalaiset, korealaiset ja eurooppalaiset) kuvattiin suhteessa "meihin" (japanilaisiin). Analysoin ja vertailen keskenään tekstejä ja kuvia jolloin selvitän, millaista symboliikkaa niissä esiintyi ja kuinka kuvat veivät pidemmälle kirjallisessa muodossa ilmaistut ajatukset. Sodan alkaessa Japani oli käynyt läpi Meiji-restauraatioksi kutsutun radikaalin modernisaatioprosessin, ja sotamenestystä käytettiin niin sanomalehdissä kuin puupiirroksissa välittämään viestiä nykyaikaisesta, sivistyneestä ja vahvasta Japanista. Yleinen narratiivi Japanissa oli, että Japani nousisi sodan myötä maailman suurvaltojen joukkoon ja ottaisi vastuulleen vähemmän onnekkaiden naapureidensa modernisoimisen. Japaniin verrattuna Kiina ja Korea kuvattiin barbaarisina ja kaoottisina, länsimaat taas ovelina ja itsekkäinä mutta samaan aikaan sivistyneinä ja voimakkaina, minkä vuoksi Japani halusi osoittaa olevansa niiden kanssa vähintään tasaveroinen. Puupiirrokset eivät tyypillisesti pyrkineet varta vasten esittämään sodan vastapuolta "pahana", mutta kuvien asetelmissa syntyi selkeä vertailu järjestäytyneiden, menestyvien ja nykyaikaisesti varustautuneiden japanilaisten ja kaoottisten, heikosti varusteltujen ja häviävien kiinalaisten välille. Sanomalehdissä esiintyi huomattavasti kärjistetympää ja aggressiivisempaa kielenkäyttöä kiinalaisista ja korealaisista puhuttaessa.