CLASS-havainnointimittarin kehittäminen liikuntatunnilla tapahtuvan vuorovaikutuksen arvioimiseen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää havainnointimittari liikuntatunnilla tapahtuvan vuorovaikutuksen arvioimiseen systemaattisen Classroom Assessment Scoring System (CLASS) -havainnointijärjestelmän pohjalta. CLASS-menetelmän teoreettinen viitekehys on Teaching Through Interactions (TTI), joka jakaa opetustilanteen aikaisen vuorovaikutuksen kolmeen osa-alueeseen: opettajan tarjoamaan emotionaaliseen tukeen, ohjeukselliseen tukeen sekä opetuksen organisointiin. CLASS-menetelmä on paljon tutkittu ja luotettavaksi todettu menetelmä vuorovaikutuksen arvioimiseen mutta se on kehitetty pääosin luokkahuoneopetuksen havainnointiin. Tämän tutkimuksen tuotoksena syntynyt CLASS-liikunta -havainnointimittari kehitettiin erityisesti liikunnanopetusympäristössä tapahtuvan opetuksen observoimiseen. Tutkimus koostuu CLASS-liikunta -havainnointimittarin kehittämisestä sekä havainnointimittarin luotettavuuden tutkimisesta. Havainnointimittari kehitettiin neljän hengen tutkimusryhmällä. Tutkimusaineisto kerättiin seitsemältä yläkoulun liikuntatunnilta. Havainnointilomakkeen täyttivät tunnin opettaja sekä tuntia seuranneet asiantuntijaryhmän jäsenet ja muut observoijat. Yhteensä mittarin avulla tehtyjä tuntihavaintoja kertyi 46. Oppitunneille osallistuneet oppilaat (n=106) täyttivät tunnin lopussa oppilaskyselyn tunnin vuorovaikutuksesta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistic version 24 -ohjelmistolla. Lomakkeiden havaintojen yhdenmukaisuutta vertailtiin sekä eri havainnoitsijaryhmien, että aikuisten ja lasten välillä mittarin kolmella osa-alueella. Analyysimenetelminä käytettiin reliabiliteettianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia sekä T-testiä. Varianssianalyysin tuloksia tarkasteltiin Kruskall Wallis- sekä Tukey HSD -testeillä. Havainnoitsijaryhmien tekemien havaintojen Cronbachin Alfa -kertoimet olivat emotionaalisen tuen osa-alueella .88, organisoinnin osa-alueella .84 ja ohjauksellisen tuen osa-alueella .65. Oppilaiden havaintojen Cronbachin Alfa -kertoimet vastaaville osa-alueille olivat .77, .71 sekä .78. Havainnoitsijaryhmien tekemät havainnot eivät poikenneet millään osa-alueella toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan oppilaiden ja havainnoitsijaryhmien välisiä havaintoja verratessa tilastollisesi merkitseviä eroja todettiin organisoinnin sekä ohjauksellisen tuen osa-alueilla. Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin sekä luodun havainnointimittarin että oppilaille tarkoitetun kyselyn olevan luotettavia tässä tutkimuksessa kerätyllä aineistolla. Näin ollen voidaan todeta mittarin olevan käyttökelpoinen työkalu liikunnanopetuksessa tapahtuvan vuorovaikutuksen havainnoimiseen. Tämän tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen havainnointimittarin luotettavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimuksia suuremmalla aineistolla.