Puulajin, puun tuoreuden ja sijaintisyvyyden vaikutus vesiselkärangattomien runsauteen ja monimuotoisuuteen pienvesistöissä

Vesistöihin lisättävällä puuaineksella voidaan kasvattaa ravintoresurssien määrää ja lisätä habitaattien rakenteellista monimuotoisuutta, ja siten todennäköisesti vesiselkärangattomien runsautta ja monimuotoisuutta. Tavoitteena oli tutkia, miten puuainesta voitaisiin hyödyntää pienvesistöjen biologisen tilan parantamisessa ja miten puulaji, puun tuoreus sekä sijaintisyvyys vaikuttavat puun pinnalle muodostuvan pohjaeläimistön runsauteen, lajimäärään ja lajikoostumukseen. Kenttäkoe toteutettiin metsäojituksen laskeutusaltaissa ja se koostui kahdesta erillisestä koejärjestelystä. Aktiivipyydyksillä tutkittiin puuaineksen vaikutusta erityisesti vesipatsaassa eläviin vesiselkärangattomiin kahden puukäsittelyaltaan ja kahden verrokkialtaan avulla. Yhdessä altaassa toteutetussa kokeessa selvitettiin puulajin (koivu, mänty ja kuusi), puun tuoreuden (tuore ja vuosi sitten kaadettu) ja sijoitussyvyyden (5 ja 45 cm) sekä puupintojen biofilmin vaikutuksia pohjaeläimistöön. Altaiden välillä ei havaittu puukäsittelystä johtuvia eroja vesiselkärangatonyhteisöissä. Sen sijaan tutkimus osoitti, että havupuuaines ylläpiti lajirikkaampaa ja runsaampaa pohjaeläinyhteisöä kuin koivu. Lisäksi puuaineksen sijoittaminen vesipatsaan yhteyttävään kerrokseen mahdollisti monimuotoisemman ja runsaamman pohjaeläimistön kehittymisen. Näiden tekijöiden vaikutusta vesiselkärangattomiin selittää suurelta osin puiden pinnoille kehittyvän biofilmikasvuston määrän vaihtelu.

Wood added to water bodies can increase the amount food resources and the structural diversity of habitats, and thus likely the abundance and diversity of freshwater invertebrates. In this thesis, I examined if wood material could be used to improve the biological state of small water bodies, and how the tree species and placement depth as well as freshness of the wood affect the abundance, species composition and number of benthic animals on wood surfaces. The field experiment was carried out in pools of forest drainage areas and it consisted of two separate test arrangements. Activity traps were used to study the effect of wood on the invertebrates living in a water column by comparing two wood treatment pools and two control pools. In the experiment, which was implemented in one pool explored tree species (birch, pine and spruce), freshness of wood (fresh and a year ago overthrown) and placement depth (5 and 45 cm) as well as the amount of biofilm on the wood surfaces. The invertebrate communities between pools did not differ from each other due to wood treatment. However, the study showed that coniferous wood maintained a more species-rich and abundant benthic animal community than birch. In addition, the placement of wood in the photosynthetic zone of the water column enabled the development of more diverse and abundant benthic animal communities. The effects of these factors could be largely explained by the amount of biofilm on wood surfaces.