Työn intensifikaation yhteys kognitiiviseen stressiin media-alalla : resilienssi suojaavana tekijänä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko resilienssi yhteydessä media-alan työntekijän kokemuksiin työn intensifikaatiosta. Lisäksi tutkimme, onko työn intensifikaatio yhteydessä kognitiiviseen stressiin sekä muuntaako resilienssi tätä mahdollista yhteyttä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin alttius-reaktiivisuusmallia, jolla kuvataan persoonallisuuden, työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2019 syksyllä e-kyselyllä Journalistiliitosta osana Media Work 2030 -tutkimushanketta, jonka kohdejoukkona olivat suomalaiset media-alan työntekijät. Tutkimuksen otoskooksi muodostui 979 ja vastausprosentiksi 7,4 %. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimien avulla ja varsinaisiin tutkimuskysymyksiin käytettiin hierarkkista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että media-alan työntekijöiden resilienssi oli negatiivisesti yhteydessä työn intensifikaation kokonaiskokemukseen ja työn intensifikaation urasuunnittelun vaatimusten osa-alueeseen. Osallistujat kokivat paljon työn intensifikaatiota, jonka puolestaan havaitsimme olevan osa-alueineen positiivisesti yhteydessä kognitiivisen stressin kokemiseen. Myös resilienssi oli yhteydessä kognitiivisen stressin kokemiseen. Resilienssi muunsi työn intensifikaation kokonaiskokemuksen ja kognitiivisen stressin välistä yhteyttä siten, että yhteys oli voimakkaampi vähemmän resilienteillä työntekijöillä verrattuna niihin työntekijöihin, joilla resilienssi oli korkea. Työn intensifikaation osa-alueittain tehdyissä tarkasteluissa resilienssin muuntavaa vaikutusta ei havaittu. Yhteenvetona voidaan todeta, että media-alan työntekijöiden kokema työn intensifikaatio toimii riskitekijänä kognitiivisen stressin kokemiselle. Näin ollen mediaorganisaatioiden olisi suositeltavaa työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi pyrkiä huomioimaan työn intensifikaatio työtehtävien ja -olosuhteiden suunnittelussa sekä pitää työn vaatimukset kohtuullisina. Resilienssi puolestaan vaikuttaisi suojaavan työntekijää sekä työn intensifikaation kokemiselta että siihen yhteydessä olevalta kognitiiviselta stressiltä. Työntekijöiden resilienssin tukeminen voisi olla media-alalla hyödyllistä. Tutkimuksemme perusteella resilienssi ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään työn intensifikaation kokemisen voimakkuutta ja puskuroimaan sen kognitiivisia haittavaikutuksia. Jatkotutkimuksissa olisikin aiheellista selvittää lisää yksilöllisiä ja työympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka suojaavat työntekijöitä runsaasti vaatimuksia sisältävissä työolosuhteissa.