Työn intensifikaation yhteys kognitiiviseen stressiin media-alalla : resilienssi suojaavana tekijänä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko resilienssi yhteydessä media-alan työntekijän kokemuksiin työn intensifikaatiosta. Lisäksi tutkimme, onko työn intensifikaatio yhteydessä kognitiiviseen stressiin sekä muuntaako resilienssi tätä mahdollista yhteyttä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin alttius-reaktiivisuusmallia, jolla kuvataan persoonallisuuden, työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2019 syksyllä e-kyselyllä Journalistiliitosta osana Media Work 2030 -tutkimushanketta, jonka kohdejoukkona olivat suomalaiset media-alan työntekijät. Tutkimuksen otoskooksi muodostui 979 ja vastausprosentiksi 7,4 %. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimien avulla ja varsinaisiin tutkimuskysymyksiin käytettiin hierarkkista regressioanalyysia. Tulokset osoittivat, että media-alan työntekijöiden resilienssi oli negatiivisesti yhteydessä työn intensifikaation kokonaiskokemukseen ja työn intensifikaation urasuunnittelun vaatimusten osa-alueeseen. Osallistujat kokivat paljon työn intensifikaatiota, jonka puolestaan havaitsimme olevan osa-alueineen positiivisesti yhteydessä kognitiivisen stressin kokemiseen. Myös resilienssi oli yhteydessä kognitiivisen stressin kokemiseen. Resilienssi muunsi työn intensifikaation kokonaiskokemuksen ja kognitiivisen stressin välistä yhteyttä siten, että yhteys oli voimakkaampi vähemmän resilienteillä työntekijöillä verrattuna niihin työntekijöihin, joilla resilienssi oli korkea. Työn intensifikaation osa-alueittain tehdyissä tarkasteluissa resilienssin muuntavaa vaikutusta ei havaittu. Yhteenvetona voidaan todeta, että media-alan työntekijöiden kokema työn intensifikaatio toimii riskitekijänä kognitiivisen stressin kokemiselle. Näin ollen mediaorganisaatioiden olisi suositeltavaa työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi pyrkiä huomioimaan työn intensifikaatio työtehtävien ja -olosuhteiden suunnittelussa sekä pitää työn vaatimukset kohtuullisina. Resilienssi puolestaan vaikuttaisi suojaavan työntekijää sekä työn intensifikaation kokemiselta että siihen yhteydessä olevalta kognitiiviselta stressiltä. Työntekijöiden resilienssin tukeminen voisi olla media-alalla hyödyllistä. Tutkimuksemme perusteella resilienssi ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään työn intensifikaation kokemisen voimakkuutta ja puskuroimaan sen kognitiivisia haittavaikutuksia. Jatkotutkimuksissa olisikin aiheellista selvittää lisää yksilöllisiä ja työympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka suojaavat työntekijöitä runsaasti vaatimuksia sisältävissä työolosuhteissa.

The aim of this master’s thesis was to investigate the relationship between resilience and the experiences of intensified job demands among media workers. We also examined whether intensified job demands are related to cognitive stress and whether resilience moderates this connection. The differential exposure-reactivity model was used as a theoretical framework to describe the connections between personality, working conditions and occupational well-being. The data was collected using an online survey as part of the Media Work 2030 -research project in the autumn of 2019. The target group of the study were Finnish media workers, who were members of the Union of Journalists in Finland. All together 7,4 % percent of the subjects responded to the questionnaire making the final sample 979. Data was analyzed using Pearson’s and Spearman’s correlation coefficients for the descriptive statistics and hierarchical regression analyses for the actual research questions. The findings show that resilience among media workers was negatively related to the overall experience of intensified job demands and to the career-related planning and decision-making demands subscale. The participants experienced significant amounts of intensified job demands, which in turn was positively related to the amount of cognitive stress they experienced. Resilience was also related to the experience of cognitive stress. Resilience moderated the connection between the overall experience of intensified job demands and cognitive stress. The connection was stronger among less resilient employees compared to those with higher resilience. The analysis of the intensified job demands subscales did not show moderation effect. Based on the results we can conclude that intensified job demands can be a risk factor for experiencing cognitive stress. Therefore, media organizations should consider the negative effects of intensified job demands on employee well-being and take them into account when organizing the workload and working conditions. The amount of job demands should also stay reasonable. Resilience, on the other hand, seems to protect employees both from experiencing intensified job demands and cognitive stress. Thus, reinforcing employee resilience in the media industry could be helpful. However, this study points out that resilience itself is not sufficient to protect employees from experiencing intensified job demands and their negative cognitive effects. Consequently, following studies could investigate more profoundly the individual and work-related factors that protect employees in demanding work conditions.