Show simple item record

dc.contributor.advisorSuni, Minna
dc.contributor.authorTurkkila, Anu
dc.date.accessioned2020-06-26T05:56:30Z
dc.date.available2020-06-26T05:56:30Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70937
dc.description.abstractSuomessa asuu maahan muuttaneita aikuisia, jotka eivät ole suorittaneet kotimaassaan perusopintoja. Heidät voidaan ohjata kielitaitopainotteisen kotoutumiskoulutuksen sijaan aikuisten perusopetukseen hankkimaan kielitaidon lisäksi muita tietoja ja taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi ammattiopinnoissa. Lapset suorittavat oppivel-vollisuuteen pohjautuvan yhdeksänvuotisen peruskoulun, mutta myös aikuisilla on maassamme mahdollisuus täydentää perusopintojaan. Aikuisten perusopetuksesta säädetään Opetushallituksen määräyksellä Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Nykyisin aikuisten perusopetuksen suurin kohderyhmä ovat maahanmuuttajat, joilla ei juuri ole koulutaustaa kotimaastaan. Aikuisten peruskoulun opiskelijamäärä on kasvanut: vuonna 2013 heitä oli 2 040, vuonna 2018 jo 3 725 henkilöä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen asiakirja Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma on suomi toisena kielenä -oppijoiden opetuksen työkaluna ja miten se representoi oppijan. Opettajien käsityksiä tutkittiin teemahaastatteluin. Lisäksi opetussuunnitelmaa tarkasteltiin lähemmin diskurssianalyysin keinoin. Opettajien haastatteluissa selvisi, että opettajat tuntevat opetussuunnitelman, arvostavat sitä ja nojaavat opetuksessaan vahvasti siihen. He kuitenkin kokevat, että oppisisällöt ovat liian laajoja siihen nähden, kuinka paljon opetukseen on aikaa käytettävissä ja mikä on todellinen suomea toisena kielenä käyttävien opiskelijoiden taitojen lähtötaso. Opettajat tulkitsevat, että opetussuunnitelman oletukset oppijoista heijastelevat näkemystä kantasuomalaisesta oppijasta ja että opetussuunnitelma ei sisällöissään ota huomioon maahanmuuttajaoppilaan puutteellista kielitaitoa ja kehittyviä oppimistaitoja. Opetussuunnitelman ohjeet arvioinnista koettiin puutteellisiksi. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma on rakennettu oppivelvollisuusikäisten opetussuunnitelman pohjalle. Aikuisten perusopetussuunnitelmaan on lisätty aikuisia ja maahanmuuttajia koskevia osia, mutta esimerkiksi oppisisällöt ovat samankaltaisia kuin oppivelvollisuusikäisten opetussuunnitelmassa. Aikuisten opetus-suunnitelmassa on paljon opetussuunnitelmille tyypillistä sisäistä toistoa. Tarkastelussa syntyy kuva, että eri oppiaineiden tekstit on kirjoitettu eri tarkkuustasoilla. Opetuksen tarkoitusta kuvaavissa tekstin osissa voi lausesisäl-töjä tarkasteltaessa huomata, että usein verbivalinnoilla oppijaan kohdistetaan toimenpiteitä passiivimuodossa ja tämän seurauksena oppija pystyy johonkin. Koulua tai opettajaa ei juuri mainita subjektina. Opettaja mainitaan vain kohdissa, joissa ohjataan arviointia. Oppija on usein tekemisen kohde. Oppijan ominaisuuksia tarkasteltaessa oppija kuvataan kuitenkin subjektina, jolla on tavoitteet ja taitoja. Sanaa maahanmuuttaja ei oppisisältöjä kuvaavissa osissa mainita; tämä tukee opettajien kokemusta, että opetussuunnitelma ei johdonmukaisesti ota huomioon sitä, että oppijat ovat suomi toisena kielenä -oppijoita. Tulokset antavat aikuisten perusopetuksen arjesta käytännön tietoa opetussuunnitelmasta päättäville ja maahanmuuttajien kotouttamistavoitteita asettaville. Opettajien kokemuksia olisi järkevää käyttää hyväksi opetussuunnitelmaa seuraavan kerran uusittaessa. Suunnitelman tavoitteet näyttävät verraten kunnianhimoisilta opetusarjen realiteetteihin nähden. Opetussuunnitelman oppiainekuvauksia olisi hyvä yhtenäistää ja tavoitteita madaltaa tai lisätä aikaa niiden saavuttamiseksi. Voi myös pohtia, ovatko kaikki oppivelvollisuusikäisten peruskoulun oppisisällöt tarpeen aikuisten perusopetuksessa. Oppijoiden kielitaito sekä koulutus- ja kulttuuritausta tulisi ottaa paremmin huomioon, eikä olettaa heiltä samanlaisia tietoja ja taitoja kuin kantasuomalaisilta oppijoilta. Vaikka peruskoulu on esisijaisesti yleissivistävä instituutio, tulisi suomea vieraana kielenä opiskelevien kielitaidon kehittäminen olla aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa näkyvämmässä osassa.fi
dc.format.extent74
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkriittinen diskurssianalyysi
dc.titleAikuisten perusopetuksen opetussuunnitelma opetuksen suunnittelun välineenä ja kohderyhmänsä määrittäjänä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006265125
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysomaahanmuuttajat
dc.subject.ysoaikuiskoulutus
dc.subject.ysoperusopetus
dc.subject.ysosuomi toisena kielenä
dc.subject.ysoopetussuunnitelmat
dc.subject.ysomaahanmuutto
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record