Tienpientaret ylläpitävät perinnebiotooppien hämähäkkilajiston monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuuskato on tällä hetkellä ennennäkemättömän suurta. Perinnebiotoopit, perinteisin maatalouden menetelmin hoidetut ympäristöt, ovat monimuotoisuudeltaan rikkaimpia elinympäristöjämme. Niiden määrä on vähentynyt merkittävästi, mikä on heikentänyt niiden oloihin erikoistuneiden lajien elinmahdollisuuksia. Tienpientaret ovat osoittautuneet mahdollisiksi vaihtoehtoisiksi elinympäristöiksi monille perinnebiotooppien lajiryhmille. Tutkimuksessani syvennyin yleiseen mutta vähän tutkittuun eläinlahkoon: hämähäkkeihin. Keräsin kuoppapyydyksillä aineistoa kolmelta elinympäristötyypiltä – niittomailta, laitumilta ja pientarilta – eri puolilta Keski-Suomea kuuden viikon ajalta. Selvitin, onko laidunten ja niittomaiden hämähäkkiyhteisöjen monimuotoisuudessa eroja, sekä kuinka hyvin pientaret pystyvät ylläpitämään perinnebiotooppien monimuotoisuutta. Hämähäkkien yksilömäärässä ympäristöt eivät poikenneet toisistaan. Sen sijaan osoittautui, että laitumet ovat lajistollisesti jonkin verran köyhempi ympäristö kuin muut vertailun elinympäristöt. Perinnebiotooppien suojelun näkökulmasta tärkeämpi havainto oli, että tienpientaret ovat jopa monimuotoisempia kuin niittomaat. Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää näiden elinympäristöjen koko hämähäkkilajistoon. Aihetta on syytä tutkia lisää, mutta lienee turvallista todeta, että pientarilla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa, joka kannattaa ottaa huomioon tulevaisuudessa, kun perinnebiotooppien väheneminen jatkunee.