Koululiikunnan koetut vaikutukset kehonkuvaan

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät koululiikunnassa ovat vaikuttaneet nuorten aikuisten kehonkuvan rakentumiseen. Toteutin tutkielman laadullisin menetelmin käyttämällä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta. Keräsin aineiston retrospektiivisinä teemahaastatteluina, joihin osallistui 5 nuorta aikuista eri puolilta Suomea (4 naista ja 1 mies). Haastateltavat olivat iältään 20–36-vuotiaita, ja tunsin heidät entuudestaan. Valitsin haastateltavat osallistumisesta kiinnostuneiden joukosta harkinnanvaraisesti. Haastattelut nauhoitettiin ja niiden kesto vaihteli 26 minuutista 56 minuuttiin. Litteroitua aineistoa kertyi lopulta 99 sivua (Times New Roman, fontti 12, riviväli 1,5). Analysoin aineistoni käyttämällä teemoittelua ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Koululiikunnan koetuista vaikutuksista kehonkuvaan muodostui aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena 25 alaluokkaa, jotka yhdistin kahdeksaksi yläluokaksi. Nämä kahdeksan yläluokkaa puolestaan yhdistin edelleen kolmeksi pääluokaksi: sosiaalinen ympäristö, liikuntatunnit ja yksilön merkitys. Kehonkuvan yksilöllinen kokeminen näkyi siinä, mitä tekijöitä haastateltavat painottivat kertomuksissaan. Tutkittavien välillä oli eroja myös siinä, kuinka paljon kehonkuvan koettiin liittyvän koululiikuntakokemuksiin. Sosiaalinen ympäristö, kulttuuriset normit ja vertaiset vaikuttivat paljon kehonkuvan rakentumiseen. Liikuntatunteihin liittyviä kehonkuvaan vaikuttavia tekijöitä olivat liikunnanopettajan lisäksi myönteiset ja kielteiset liikuntatuntikokemukset. Yksilö itse oli myös merkittävä tekijä kehonkuvan rakentumisessa muun muassa vertailun ja ulkoisiin tekijöihin suhtautumisen kautta. Tulosten tulkinnan perusteella liikunnanopetuksessa on asioita, joihin opettaja pystyy toiminnallaan vaikuttamaan ja sitä kautta tukemaan myönteisen kehonkuvan kehitystä. Oppilaiden rohkaiseminen, kannustaminen ja myönteisten liikuntakokemusten tarjoaminen sekä yleisen itsetunnon tukeminen ovat tärkeitä. Opettajan on tärkeää tuntea oppilaiden kehitysvaiheeseen kuuluvat sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset haasteet ja haluta toimia niiden kohtaamiseksi. Tämä tutkielma voi tarjota opettajille arvokasta tietoa siitä, miten myönteisen kehonkuvan tukemisen voisi ottaa huomioon liikunnanopetuksessa.