Sosiaalityöntekijöiden työyhteisölliset voimavarat subjektiivisen työhyvinvoinnin selittäjänä kunnallisessa sosiaalihuollossa
Mänttäri-van der Kuip, M. (2015). Sosiaalityöntekijöiden työyhteisölliset voimavarat subjektiivisen työhyvinvoinnin selittäjänä kunnallisessa sosiaalihuollossa. Työelämän tutkimus, 13 (1), 3-19. Retrieved from https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87084
Published in
Työelämän tutkimusAuthors
Date
2015Discipline
Sosiaalityö (ytk)Copyright
© 2015 Työelämän tutkimus
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden subjektiivista työhyvinvointia sekä työyhteisöllisten voimavarojen roolia hyvinvoinnin selittämisessä.
Työhyvinvointia lähestytään myönteisestä näkökulmasta työn vaatimusten ja voimavarojen viitekehyksessä. Tutkimus pohjautuu vuosina 2011–2012 kerättyyn kyselyaineistoon, johon on vastannut 817 sosiaalityöntekijän tehtävissä kunnallisessa sosiaalihuollossa työskentelevää henkilöä. Vastaajista noin 41 prosentilla oli myönteisiä subjektiivisen työhyvinvoinnin kokemuksia vähintään muutaman kerran viikossa, ja päivittäin tällaisia kokemuksia oli liki 20 prosentilla vastaajista. Yleisimpiä olivat innostuksen kokemukset sekä mielihyvän tunteminen työhön syvennyttäessä. Yhteisöllisyyden kokemukset olivat yleisiä sosiaalityöntekijöiden keskuudessa ja he luottivat saavansa tarvittaessa tukea työtovereiltaan. Luottamus lähiesimiehen ammattitaitoon ja tukeen oli kuitenkin hieman heikompaa. Subjektiivisen työhyvinvoinnin sekä työyhteisöllisten voimavarojen välistä yhteyttä tarkasteltiin lineaarisen hierarkkisen regressioanalyysin sekä rakenneyhtälömallinnuksen keinoin. Työntekijän työyhteisölliset voimavarat selittivät subjektiivisesta työhyvinvoinnista reilut kymmenen prosenttia ja niiden roolia sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnille voi pitää tärkeänä. Työyhteisölliset voimavarat eivät kuitenkaan riitä selittämään sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia, vaan huomio kannattanee suunnata itse työhön ja sen tekemisen mahdollisuuksiin.
...


Publisher
Työelämän tutkimusyhdistys ryISSN Search the Publication Forum
0788-091XKeywords
Original source
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87084Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Keskisuomalaisen ravintola-alan yrityksen työhyvinvoinnin seurantatutkimus 2014 : työhyvinvoinnin kartoittaminen ja seuranta voimavaralähtöisesti
Palin, Niina (2016)Tutkimuksessa selvitettiin ravintola-, kahvila- ja juhlapalveluja tarjoavan organisaation työhyvinvoinnin tilannetta syksyllä 2014. Tavoitteena oli kartoittaa kohdeorganisaation työhyvinvoinnin nykytilanne, ja tehdä ... -
Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin huomioiminen katastrofitilanteissa : näkökulmana koronavirusepidemia
Vanttaja, Tanja (2020)Tutkielmani kiinnostuksenkohteena on sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen katastrofitilanteiden, kuten koronavirusepidemian aikana. Kiinnostus aihetta kohtaan nousi ... -
Työntekijän omavastuu työhyvinvoinnin osatekijänä
Hietalahti, Helena; Pusenius, Raisa (2012)Työhyvinvoinnin tutkimus on ollut hyvin työuupumus- ja stressikeskeistä, mutta viime aikoina ratkaisuja työssä jaksamiseen on alettu etsiä työntekijän voimaantumisesta ja elämänhallinnan taitojen kehittämisestä. Tutkimuksia ... -
“Aiemmin sen näki suoraan naamasta” : työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen tapaustutkimus
Kojo, Anna (2021)Työ ja työelämä ovat murroksessa. Työtavat, liiketoimintaympäristöt ja työntekijöiden odotukset muuttuvat nopeassa tahdissa. Muutos aiheuttaa paineita myös yritysten työhyvinvoinnin johtamiselle varsinkin tietointensiivisessä ... -
Työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen monipaikkaisessa työssä : Jyväskylän kaupunkiorganisaation työntekijöiden näkemyksiä
Aunola, Anna; Ropponen, Roosa (2022)Työhyvinvoinnin käsitettä on tarkasteltu runsaasti viimeisten vuosien aikana. Organisaatiot näkevät henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtimisen yhä tärkeämpänä, ja työhyvinvointia halutaan kehittää samassa suhteessa työelämässä ...